Näin rahaa käytetään perheissä?

Yleisesti sukupolven rahankäytöstä puhuminen on vaikeaa, koska jokaisella yhteen sukupolveen kuuluvalla on hyvin rajatusti yhteistä – kasvavathan he eri puolilla maata erilaisissa olosuhteissa. Perusasiat ovat kuitenkin samat saman sukupolven edustajille:  he ovat syntyneet suurinpiirtein samoihin aikoihin suurinpiirtein samanikäisille vanhemmille. Näin yleistämällä voidaan yrittää löytää muutamia yhteisiä seikkoja heistä ja heidän rahankäyttötottumuksistaan.

Suuret ikäluokat kasvoivat pula-aikana

Suomen suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945-1950 toisen maailmansodan jälkeen. Heidän lapsuuttaan leimasi pula ja pelko. Vaikka sota loppui ja elintarvikkeiden säännöstelyä pystyttiin vähentämään,Suomi joutui maksamaan isoja sotakorvauksia vuoden 1952 syksyyn saakka. Tämän aikakauden lasten vanhemmat pelkäsivät uuden sodan syttymistä milloin tahansa, sillä osa heistä oli elänyt jo ensimmäisen maailmansodan aikana. Suurista ikäluokista tuli siten olosuhteiden ja vanhempiensa vaikutuksesta varsin varovaisia rahankäytössään. He myös halusivat jättää rahaa lapsilleen, koska heidän kokemuksensa mukaan tulevaisuudesta ei koskaan voinut olla varma.

Seuraavaksi sukupolveksi laskettakoon 70-luvulla syntyneet aina 80-luvun alkuvuosina syntyneisiin asti. Sotakorvauksien vuoksi Suomen teollisuusrakenteisiin oli panostettu paljon ja kun korvaukset oli maksettu, vienti alkoi vetää ulkomaille. Valtio vaurastui ja hyvinvointiyhteiskuntaa voitiin alkaa rakentaa 60-luvulla. 70-luvulla syntyneet saivat nauttia näistä eduista. Heidän koulutuksensa ja terveydenhuoltonsa oli parempaa kuin aiemmilla sukupolvilla.

80-luvun kasvubuumi auttoi taloudessa

Koko 80-luvun ajan Suomessa vallitsi voimakas talouskasvu ja se väistämättä vaikutti teini-ikäisten kehittyviin rahankäyttötottumuksiin. Ulkomaanmatkat ja ylellisyystuotteet kuten korvalappustereot alkoivat yleistyä. Nuoret kasvoivat ilmapiirissä, jossa lainaa oli helppo saada pienellä korolla ja kaikki sijoitukset tuntuivat kannattavilta. Aiemmat sukupolvet olivat sijoittaneet korkeintaan omaan taloon ja yritykseen, mutta he olivat ensimmäinen sukupolvi, jolle sijoittaminen esimerkiksi asuntoihin tai osakkeisiin tuntui realistiselta ja järkevältä. 80-luvulla kasvoikin sukupolvi aikuisia, jotka pystyivät uskomaan, että hyvinvointivaltio pitäisi huolen heidän lapsistaan. He eivät säästäneet rahaa pahan päivän varalle samalla tavalla kuin omat vanhempansa, vaan kuluttivat rahaa ja yrittivät tehdä rahalla lisää rahaa.

Lama muutti kaiken

80-luvun puolivälin ja 90-luvun lopun välissä  syntyneiden sukupolvi kasvoi pitkän kasvukauden jälkeisen laman aikana tai varjossa. Useimmat tunsivat jonkun, jonka oma yritys oli kaatunut laman seurauksena. Ajankohtaisohjelmat kertoivat kuukausi toisensa jälkeen ihmisistä, joiden elämän pilasivat huonoin perustein myönnetyt ja liian suuret lainat.

Pankit olivat vähällä kaatua, mutta toisaalta taustalla alkoi Nokian kasvu. Kasvoi sukupolvi, joka on skeptinen liian hyviltä vaikuttaville sijoitusmahdollisuuksille ja välttelee lainojen ottamista mutta on myös nähnyt kuinka heikoistakin näkymistä ponnahdetaan ylös – ja mahdollisesti takaisin alas. Kaikesta tästä kuitenkin selviää.

Tämä sukupolvi on viimeinen sukupolvi, joka ehti käyttämään markkoja. He ovat eläneet ja matkustaneet Euroopassa, jossa on yhteinen valuutta. He ovat myös kaupunkilaistunut sukupolvi, joka asuu pidempään vuokralla ja hankkii lapsia myöhemmin. He ovat myös valmiita tinkimään palkastaan tehdäkseen vähemmän töitä. Tämä sukupolvi panostaa mielellään rahaa itseensä ja omaan hyvinvointiinsa perheensä sijasta. Heille joogaaminen Balilla puolet vuodesta kuulostaa paremmalta kuin oma piha, kaksi lasta ja farmariauto.

2000-luvulla isoja käänteitä

Nyt varttuva 2000-luvulla syntynyt sukupolvi ei ole vielä tienannut tarpeeksi omaa rahaa, jotta heidän rahankäyttötottumuksistaan olisi varmaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että milleniaalit ovat digiyhteiskunnassa kasvaneita lapsia, joille rahan käyttäminen on helpompaa ja nopeampaa kuin aiemmille sukupolville.

He ovat kasvaneet pikavippi- ja kertaluottomainosten ympäröiminä mutta ovat myös ehtineet kuulla niiden haitoista ennen kuin  ovat voineet saada niitä. Tämä sukupolvi tai viimeistään seuraava ei välttämättä käytä enää meille tuttuja fyysisiä valuuttoja vaan täysin digitaalisia kryptovaluuttoja. Siinä vasta suuri muutos rahankäyttötottumuksiin onkin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *