Jaa nii mitä?
En tiedä oikeastaan itsekään.
En edes keksi selitystä tolle nimelle. Pakko sellainen nyt oli tohon pistää, näh. Näitä Lilyssä olevia juttuja olen lueskellut jo hetken aikaa, mutta tämä muu on vielä ihan tuntematonta. En ihan hiffaa, mistä tässä on kyse, mikä on homman nimi. Ilmeisesti jonkinlaista blogitouhua muistuttavaa? Se nyt ainakin olisi tuttua puuhaa. Ehkä se selviää, tai sitten ei. Jäänee nähtäväksi.
Minusta: Sellanen sopivan ikäinen (20-25), ikäistään vanhempi sielu ikäistään vanhemmassa ruumiissa. Kerrostaloyksiö suhteellisen rauhallisessa taloyhtiössä. Mitä nyt alakerran narkit välillä aiheuttaa hämmennystä. Vuokralla tottakai. Opiskelija. Yliopistossa, yhteiskuntatieteitä. Kaukosuhteessa ollut muutaman kuukauden. Suhteen osapuolia erottaa 750 km. Suomen maan rajojen sisäpuolella kuitenkin onneksi pysytään. Suhteen luonne on murroksessa, tulee todennäköisesti muuttumaan lähisuhteeksi lähitulevaisuudessa. Tai sitten ei. Pilalle hemmotellun, pähkähullun koiran omistaja. Chihuahua. Hieno koira, pitkälle koulutettu. Rajallinen määrä Ystäviä, kavereita sitäkin vähemmän.
En vielä tiedä mitä tänne tulee avauduttua. Vai tuleeko. Ellei muuta, niin ainakin tulee luettua muiden juttuja. Eniten nautin sinkkunaisten tilityksistä sekä tavallisten äitien aidoista kertomuksista. Onhan noi Indiedaysinkin blogit ihan hauskaa katseltavaa välillä, mutta kuka jaksaa lukemalla lukea, kuinka muiden ihmisten elämä on niin helvetin hienoa ja täydellistä, lapset on aina kauniita kuin enkelit, valkoisetkaan aatteet eivät tahriinnu sillä täydelliset lapset eivät buglaile. Paskantamisesta nyt puhumattakaan! Tavarat on aina paikallaan ja äitikin näyttää siltä, että hän on juuri vapautunut häidensä koemeikistä & -kampauksesta. Ja se Indiedaysin nuoriso! Siitä en edes ala, menee aamuun asti. Ja silti on pakko päivittäin kiusata itseään katselemalla niitä läpi. Raivo & kateus kuitenkin laantuu nopeasti, kun klikkailee itsensä tänne lukemaan tarinoita elämistä, joissa lapset kakkivat ja aikuisilla on välillä bad hair day.
Huh. Rauuuha. Niin, että katsellaan. Voisi ehkä painua pehkuihin, huomenna kello soi taas klo 6 ja elämän karut kävyt käppäilevät vastaan. Kesätyöt ovat siis hiukan venähtäneet. Vielä kun 2 viikkoa jaksaisi. Se on 10 päivää. Ehkä sen kestää.
Loppuun vielä kiiiva kuva weheartit.com:sta.