Uuden äärellä

Kuin huomaamatta blogitauko venyi näinkin pitkälle kevääseen. Tällä välillä  minun elämäni on mullistunut ihan täysin jokaisella elämän alueella. Tuossa haastavassa tilanteessa minulla ei vaan ollut enää voimavaroja  kirjoittaa blogia.  Joulukuussa lopetin  opinnot yliopistossa ja heittäydyin kokopäiväiseksi yrittäjäksi putiikille. Hetkeäkään en ole tuota päätöstä katunut, vaan nautin ihan suunnattomasti työstäni.  On ihana saada tehdä työtä mistä nauttii, se on sellainen tavoittelemisen arvoinen tilanne elämässä. Ihan kaikki on elämässä mahdollista myös sinulle. Kannattaa rohkeasti tavoitella niitä omia unelmia, niin olen itsekin tehnyt.  Loppujen lopuksi me itse pidämme käsissämme niitä onnen  avaimia. Minulla on sellainen valuvika, etten osaa olla katellinen kenellekään toiselle. Et voi nimittäin koskaan tietää, minkä hinnan se toinen on  joutunut maksamaan päästäkseen siihen pisteeseen elämässään.

Täytin joulukuun alussa 40- vuotta ja se käynnisti elämässä myös tietynlaisen prosessin.  Tässä iässä sitä alkaa vähän skannailemaan elettyä elämää, ja miettii samalla voisiko se olla jotain muuta. Samoja ajatuksia oli myös miehellä. Näiden pohdintojen myötä päätimme jatkaa yhdessä vanhempina, mutta emme avioparina. Yhdessä ehdimme elää 21 vuotta.  Päätös  erosta oli helppo, mutta toki uuteen arkeen totutteleminen on ollut vaikeaa.  Lapsista erossa olo on raastavaa, kun on tottunut elämään sitä arkea koko ajan yhdessä. Olemme kuitenkin siitä onnellisia, että saimme elää ydinperheenä näinkin kauan. Perhe ei koskaan häviä, ja siinä mielessä tulemme olemaan aina tiimi.

Lapset ovat ottaneet eron ihan yllättävän hyvin, vaikka heilläkin on ollut totuttelemista uuteen arkeen. Ticon suhteen olen isoimmat itkuni itkenyt. Jos ajattelisin tunteella, olisin Ticon ottanut luokseni asumaan. Tico on kuitenkin asunut ikänsä rivitalossa ja on tuon asuinalueemme kingi.  Tico on minun koira ja äärettömän rakas minulle.  Minun on  mietittävä mikä on koiran etu. Tico oli minun luonani viikon ja kerrostaloon hänestä ei ole vakituisesti asumaan.  Jotakin stressaavasta elämäntilanteesta kertoo sekin, että paino putosi 7kg ja samalla hävisi myös yöunet. Kilot ovat toki tulleet takaisin ja samoin yöni nukun nykyisin paremmin kuin hyvin.

Uuden kodin löysin sattumalta keskustasta ja onkin ollut ihana sisustaa omaa kotia. Vaikka elämässä on sattunut paljon, niin silti se on hyvää juuri nyt ja olen onnellinen.

Rentouttavaa sunnuntaita sinulle!

Pidetään toisistamme huolta.

Rakkaudella Kirsikka

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *