Aurinkoenegiaa ja ystäviä

Viime päivinä olemme saaneet nauttia ihanasta aurinkoenergiasta, ja sitä se nimenomaan onkin tuonut päiviin. Koulujutut alkavat olla onnellisesti takana tältä keväältä. Huhtikuun alussa aloitin perustavan harjoittelun Pilke päiväkoti Loisteessa, joka on tiedepäiväkoti.  Pääset kevään mittaan kurkistamaan kanssani tuohon maailmaan, kun harjoitteluni kestää lähes toukokuun loppuun saakka.   Odotan innoissani, että saan kertoa siitä sinulle. Olen nimittäin enemmän kuin liekeissä. Upeaa, että  saan olla mukana noin huipussa jutussa, vaikka vain hetkisen. Oppimista ja oivaltamista.

Tämä kuva on orientoivasta harjoittelusta syksyltä, jolloin teimme lasten kanssa laavalamppuja.

Nyt nautin kuitenkin pienestä pääsiäislomasta .Täytyy todeta, että pieni akkujen lataus tuleekin tarpeeseen. Tämä loma pyhitetään ulkoilulle, perheelle viettäen yhteistä aikaa, sekä minut tuntien nukkumalla pitkään. Tänään laitoin poikkeuksellisesti kellon soimaan, koska meillä oli tarkoitus lähteä ystävien kanssa ulkoilemaan ja grillailemaan Utransaareen.  Pieni mies sen paikan päällä sitten hienosti totesikin, että aivan nappi sää. Utransaari olikin ulkoilupaikkana ihan uusi tuttavuus minulle.  Jos se on  sinulla  vielä kokematta, suosittelen  sinulle lämpimästi tilanteen korjaamista.

Utransaari on kaikille avoin ulkoilualue, ja sen varrella on kolme vapaassa käytössä olevaa laavua.  Me pysähdyttiin tänään Lassin Laavulle. Olipa muuten ihana saapua laavulle kun valmiit tulet odotti meitä. Aika mukava, sillä lapset alkoivat olla jalkapallon pelaamisen jälkeen jo vähän nälkäisiä.  Kävimme  nimittäin ottamassa alkulämmöt päälle Pataluodon koulun kentällä pelaten jalkapalloa, ja pienimmät lapset tekivät hienon ympäristöteon keräämällä roskia roskikseen.

Tästä taisi kuoriutua uusi suosikki ulkoilualueeni täällä Joensuun seudulla.Täällä jotenkin sielu lepää, ja aika pysähtyy. Pitkäperjantai on aina minusta tuntunut pitkäveteiseltä, mutta tänään aika lensi kuin siivillä. Miten ihana oli seurata rannassa leikkien lasten touhuja, veden liplatusta ja juoda kahvia auringon paisteessa. Aika täydellistä sanoisin. Mahtavan päivän jälkeen pitikin vetäistä päiväunet. Sen verran tuo ulkoilu verotti, ja ehkä on vähän univelkaakin kertynyt viime viikkoina. Pääsiäistä varten en sen suuremmin ole leiponut tai laittanut kotia kuosiin, ja hei tuli se siltikin. Pajunkissoja kävimme sentään  nuorimman kanssa keräämässä samalla, kun kävimme koripalloa pelaamassa. Jotenkin  vaan, vaikka ehkä kliseistä onkin ,on tänä päivänä himpun verran lempeämpi itseään kohtaan.

’

Tässä ihmettelimme miten monta sorsaa bongasimme, ja seurasimme näkyykö

kaloja.

Miten se makkara maistuukin aina ulkoilmassa niin paljon paremmalle.

tunnustan pinkkiä, etpäs arvannutkaan. 🙂 ei vaan yksi onnellinen Kirsikka

kaunis maisema ja kahvia. Mitä muuta voisi toivoa.

Rentouttavaa pääsiäisen aikaa sinulle!

Rakkaudella Kirsikka