Sikaihana ilta

 

dsc_0744.jpg.muoks_.jpg

 

Viime päivinä meitä on hemmoteltu ihanalla auringon lämmöllä.  Torstai-ilta oli siis niin täydellinen päivä suunnata Utran Uuteen Teatteriin katsomaan musiikkikomedia Sikaihanaa.

Illan yksi kohokohdista oli se kun ystäväni haki minut teatteriin mustalla avo-Minillä; se oli aika spesiaalia ja sopi tuohon hetkeen niin täydellisesti.

 Utran Uittotuvan miljöö luo upeat puitteet kesäteatterista nauttimiselle. Tuo maisema on ihan häkellyttävän hieno, että jo sekin on näkemisen arvoinen. Veden äärellä oleminen on jotenkin niin rauhoittavaa, ja täydentää tuon kesäteatterielämyksen.

Sikaihanaa on maatilalle sijoittuva kesäteatterikomedia, joka saa ilon kuplimaan. Näytelmässä kohtaavat vastaparit: nuoret ja vanhat, kaupunkilaiset ja maalaiset, maatalous ja EU ja kirsikkana kakun päällä yllättävä lemmenpari: sikatilallinen ja kasvissyöjä.

 

Rooleissa nähdään:

Ilmari Saarelainen: Toivo

Riitta Elstelä: Lempi

Mika Nuojua: Marko

Tuija Nuojua: Anna

Pauliina Hukkanen: Jessica

Sikaihana on rakkaustarina. Musiikki näyttelee siinä kuitenkin suurta roolia, onhan kyseessä musiikkinäytelmä. Musiikkia kuullaankin laidasta laitaan tuttuja iskelmäkappaleita unohtamatta. Itse pääsin nostalgiseen fiilikseen muistellessani omia häitä tuttujen valssien myötä. Melkein teki itsekin mieli antautua valssin pyörteisiin.Teemakappale Sikaihanaa on sävelletty näytelmää varten, ja näytelmä on Leena Tammisen ja Kari Paukkusen taidonnäyte. Parhaat roolisuoritukset tekivät mielestäni Mika Nuojua Markona ja räiskyvän Jessican roolin takana ollut Pauliina Hukkanen.

Juuri tätä on kesäteatteri parhaimmillaan. Hersyvää huumoria ja hymy, joka pysyy huulilla pitkään.

Tälle näytelmälle vahva suositus, mihin kannattaa suunnata vähän kauempaakin. Sikaihanaa esitetään 2.8 saakka Utran Uittotuvalla, että vielä kerkiät nauttimaan tästä upeasta näytelmästä.

 

img_5556.jpg

  

Väliajan herkkumme. Olen ihastunut Joensuun Paahtimon kahviin, ja sillä meitä teatteriväkeä hemmoteltiinkin. 

img_5555.jpg

Plussaa siitä, että tänä vuonna oli enemmän suolaisia vaihtoehtoja. Grillimakkaran sijaan oli tarjolla nyhtökaura-, nyhtöpossu- ja härkäpapupitaleipää sekä kasvispiirakkaa. Makean ystäville oli tarjolla raparperipiirakkaa, mutta tähän olisin toivonut enemmän vaihtoehtoja.

 

 

 

yhteistyössä Utran Uuden Teatterin kanssa, joka  tarjosi meille tämän ihastuttavan elämyksen.

 

Aurinkoista viikkoa sinulle!

Kirsikka

 

dsc_0751.jpg.itsuli.jpg

Kulttuuri Suosittelen

Kirsikka goes wild – Kuopion Viinijuhlat

dsc_0773.jpg.muoks__0.jpg

Olen suuri viinin ystävä, mutta tähän asti olen onnistunut välttämään paljon hypetetyt Kuopion Viinijuhlat. Jo vuosia olen kuitenkin kyseisiä festareita miettinyt, mutta en vain ole saanut aikaiseksi.

Tähän tarjoutui  kuitenkin hyvä tilaisuus kun ystäväni vinkkasi, että viinijuhlat hakee bloggaajia tapahtumaansa. Rohkeasti klikkasin hakemuksen menemään ja tulin valituksi.

Alunperin minulla oli tarkoitus matkata yksin, mutta sain houkuteltua miehen mukaan.

Majoituksen kanssa meinasi mennä sormi suuhun, kunnes bongasin Hotellilaiva Wuoksin, joka olisi sijainniltaan aivan täydellinen festareita ajatellen. Tästä uniikista majoituksestamme kerron sinulle myöhemmin lisää.

 

 

img_5386.jpg

Kuopioon matkasimme Joensuusta linja-autolla, koska saimme liput ihan törkeän edullisesti.  Lippujen hinta 11€ kahdelta hengeltä meno-paluu on jo aika hyvä diili, vai mitä?

Miten kivaa vaihtelua miehelleni, joka sattuneesta syystä toimii hovikuskinani silloin tällöin. Pojat pääsivät mummon hellään huomaan pienen irtiottomme ajaksi. Tuota kahdenkeskistä aikaa tulee otettua äärettömän harvoin, vaikka lapset onkin jo kyllin isoja. Vaalikaa siis sitä aina silloin tällöin, se on ihmeellisen voimaannuttavaa.

Nopeasti hotellilla piipahdettuamme suuntasimme festareille pienen mutkan kautta. Portilta sain nimelläni varustetun akkretointipassin, joka oikeutti sisäänpääsyyn Viinikylään.

 

dsc_0771.jpg.muoks_.jpg

Perjantain valitsin mahtavan artistikattauksen takia. Olihan iltaa tähdittämässä Happoradio, Neon 2 ja Juha Tapio. Varsinkin tuota teinivuosina hypettämääni  Neon 2 odotin innolla, joka esiintyisi jälleen 20 vuoden tauon jälkeen. Mikä parasta täydellinen sää kruunasi iltamme.

 

img_5387.jpg

 

Ja koska Viinijuhlilla oltiin, niin totta kai sitä viiniäkin piti saada edes se lasillinen. Cavaa mukissa odottelin Happoradion keikkaa, ja mietin, että on tämä aika mukavaa kyllä. dsc_0778.jpg.moks_.jpg

 

img_5389.jpg

Tänä vuonna juhlaväki sai siemailla laadukkaita viinejä näinkin upeista laseista. Kenties jonkun hyllyssä komeilee lasi jokaiselta vuodelta, onhan nämä toki kiva keräilykohde. Pantin hinnalla sai viinilasin napata mukaansa festareilta.

 

 

 

img_5388.jpg

malja ystäville!

Lämmin tunnelma, kaunis kesäilta ja ystäviä ympärillä. Tunne siitä, että juuri nyt on hyvä olla. Juuri näiden ihmisten kanssa haluan jakaa tämän  hetken. 

 

 

Entäs se ruokapuoli sitten?

 

 

img_5390.jpg

Tänä vuonna Viinijuhlillla pääsi nauttimaan Aasialaisen katukeittiön rennosta tunnelmasta. Foodmarketissa oli tarjolla herkkuja moneen makuun. 

 

dsc_0782.psd_.muoks_.jpg

img_5391.jpg

Me päädyimme miehen kanssa maistelemaan kuvassa näkyvää Gai Ping Panang- annosta, johon kuuluu Panang- maustettuja broilerivartaita, gueyteow salaattia ja sweet chiliä. Hintaa tällä komeudella oli 15€. Annos näytti lautasella paremmalta kuin se maistui ,ja parasta oli tuo sweet chili soossi. Olen suuri Aasialaisen ruoan ystävä, mutta tämä jätti kyllä kylmäksi. Laadukkaiden viinien seuraksi kuuluisi ehdottomasti kulinaristinen nautinto myöskin. Miinusta myös siitä, että alueelta ei saanut poistua. En ole kovinkaan kokenut rokkailija, mutta mikä ilahdutti omaa silmää, niin en bongannut roskaamista lainkaan. 

 

img_5334.jpg.muoks_.jpg

Aina niin huikea Juha Tapio. Mies, jonka tulkinnat ei jätä kylmäksi. Mielestäni harvoja, joista huokuu sellainen lämpö ja aitous. 

 

Viinijuhlien parasta antia oli ehdottomasti nuo esiintyjät. Miehen  suu tuntui liikkuvan Happoradion tahtiin, ja itse olin niin fiiliksissä Neon 2 esiintymisestä. Helppo oli yhtyä yhteislauluun kun sanat  oli hyvin muistissa. Ilo oli nähdä monta muutakin fania paikalla.  Hauska oli myös nähdä ympärillä nuoria, joille se musiikki ei ollut niin tuttua. Hyväksyen he kuitenkin katselivat ympärilleen meidän mammojen villiintyessä laulamaan. Hetken olin taas siellä teinivuosissa, aika nostalginen fiilis siis tuli.

Tämä oli ensikosketukseni Viinijuhliin. Etukäteen olin ajatellut, että kyseessä olisi enemmänkin sellainen wine tasting ja hyvää ruokaa. Sellaiselle olisi varmaan kysyntää. 

Viinikylän hiljentyessä suuntasimme omaan sviittiimme nauttimaan mansikoista ja kuplista. Tuo sviitti on minun ja miehen pieni sisäpiirivitsi, johon palaan vähän myöhemmin. 😉 

 

aurinkoista viikkoa sinulle!

Kirsikka

 

osa kuvista on lainattu Kuopio Wine Festivalin facebook sivuilta

 

 

Kulttuuri Musiikki