Pientä potutusta
Iltaa/yötä/jotakin!
Tää taas kuuluu niihin iltoihin kun potuttaa ihan urakalla. Ensin kiva päivä, kunnes joku onnistuu pilaamaan sen turhan päiväisellä kiukuttelulla ja itse olet se joka nakkelee bensaa vain liekkeihin. Jipjei, ihanat hormonit.
Tänään onneksi sai nukkua pitkään, kun vapaapäivä. Se onkin luksusta, kun saa viettää yhdessä vapaapäivää.
Ensin oli tosi mukavaa, kun käytiin yhdessä valkkailemassa maaleja, jotta päästäisiin maalailemaan pikkuiselle huonetta. Kohta puoli vuotta takana raskautta, joten tuntuu, että aika loppuu vielä kesken kaiken tekemisen keskellä.
Sitten ostoksille ja syömään. Hyvä ruoka ja vielä parempi seura, mikä sen parempaa!
Siitä sitten hirveällä kiireellä mustikkametsään. Pienen metsässä pyörähdyksen seurauksena olikin ämpäri puolillaan ja hyvä lähteä kahvin keittoon.
Välillä tuntuu, että on tuolla ”rumemmalla” puoliskollakin hormonit sekaisin, kun kiukuttelee kuin pieni lapsi. Raivostuttavaa! Itse koitat vääntää kaiken rautalangasta ja toinen ei siltikään ymmärrä. Jospa huomenna sitten paremmalla menestyksellä.
On tosiaan tovi mennyt viime kirjoituksesta. Ajattelin niin ruveta kirjoittamaan joka päivä reippaana naikkosena, mutta mitäs sitä. Ollut niin paljon hommaa, että ei ole kerennyt. Vapaapäivät on mennyt perhettä ja kavereita nähdessä ja käytiin me tuossa reissussakin! Iltavuoroon mennessä ei jaksa aamusta avata konetta ja illalla jo niin poikki, että ei toivoakaan. Aamuvuorosta tullessa on taas niin tööt, että suoraan päikkäreille. Ehkäpä saan vielä otettua itseä niskasta kiinni!
Huomenna työpäivä, joten kohtahan tuota joutaa nukkumaan. Ajattelin kyllä ottaa ensin kupillisen teetä ja laittaa pari kynttilää palamaan, kun illatkin nyt alkaa olemaan melko pimeitä.
Palaillaampas taas.