Tämä vuosi on täällä alkanut pahalla ololla, tosin niin varmasti monella muullakin. 😀 itsellä ei tosin kyse ole krapulasta, vaan ”ihanasta” raskausoireesta. Vaikka inhoan oksentamista ja pahaa oloa ylikaiken (kukapa siitä tykkäiskään?), niin oon tavallaan onnellinen, että jotain raskauden etenemiseen viittaavaa ilmenee. Ehkä sama tunne on monille muillekin tuttu? Itsellä, kun on muuten aika hyvä olo ollut, enkä onneksi ole montaa kertaa oksentanutkaan. Pelko kuitenkin, siitä että raskaus ei ole edennyt normaalisti on takaraivossa hetkinä jolloin mitään oireita ei ilmene. 

Tämä tosiaan ensimäinen raskaus, ja hyvin alussa ollaan vielä. Paljon jännitetään, mutta viime viikon ensimäinen neuvola sai ajatuksia vähän järjestykseen. Neuvolatäti oli oikein mukava, juteltiin paljon, saatiin luettavaa mukaan, varattiin eka ultra aika kolmen viikon päähän, mittailtiin ja testaili kohtua, joka oli kuulema mukavasti kasvanut. 🙂 

Tosiaan, mitään kauheesti oireita ei oo ollut, menkkamaiset kivut, etomista ja väsymystä. Voin nukkua 10h ja vielä päikkärit päälle. 😀 Välillä ei ruoka maistu ollenkaan, etoo heti kun jotain meinaa suuhun pistää. Tosin on paljon päiviä, milloin ei tunnu missään.

Joulun aikaan kerrottiin molempien perheille tulevasta papuisesta, vastaanotto oli oikein hyvä. Miun pikkusisko pillahti itkuun (♥), eikä äitilläkään kaukana ollut, vaikka hän onkin kokoajan sanonut ettei halua vielä mummoksi. 😀

Nyt täytyy kyllä siirtyä sängyn pohjalle ja kohta nukkumaan, aikaset aamuvuorot ei oo miun juttu normaalistikaan, saatikka tän raskausväsymyksen kanssa. 😀

RV 9+1 kuittaa:)