Tag: työ

Henkilöbrändi? Minäkö?

Henkilöbrändi? Minäkö?

“Kuinkas monella teistä on jo asiantuntijaprofiili Twitterissä?”, luennoitsija kysyy silmäillen toiveikkaasti ympäri pientä luentosalia. Juuri kukaan ei viittaa. Kiemurtelen tuolissani, koska tämä aihe on aiheuttanut minulle päänvaivaa ennenkin. Etsiessäni viime syksynä ja keväänä aktiivisesti töitä, törmäsin jatkuvasti neuvoihin sosiaalisen median ja internetin ihmemaailman valjastamisesta työnhakuun. Nämä kaikki vinkkivitoset kiteytyivät viime kädessä yhteen termiin: henkilöbrändi. Käytännössä […]

Da Vincin jalanjäljissä – eli miksi tulevaisuuden työelämä on moniosaajien

Da Vincin jalanjäljissä – eli miksi tulevaisuuden työelämä on moniosaajien

”Kerrotko alkuun vähän lyhyesti omasta taustastasi”, työhaastattelija kysyy. Onneksi olen valmistautunut tähän hyvin, ajattelen. Muuten tästä voisi tulla melko pitkä ja sekava tarina. Tähänastinen työ- ja opintourani on aikamoista silppua. Olen opiskellut teologiaa, historiaa, kasvatustiedettä, kirjallisuutta, filosofiaa, viestintää ja yhteiskuntapolitiikkaa. Työkseni olen seissyt postin tiskin takana, ohjannut rippikoululeirejä, opettanut valmennuskursseja, tehnyt freelance-kirjoittajan hommia sekä toiminut […]

Yrittäjyys – voisinko työllistää itse itseni?

Yrittäjyys – voisinko työllistää itse itseni?

En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut yrittäjyydestä. Yrittäjyys on näyttäytynyt minulle ensisijaisesti lahjakkaiden, itsevarmojen, luovien ja ahkerien ihmisten hommana, mutta toisaalta myös työläänä, epävarmana ja kaiken vapaa-ajan syövänä työnteon tapana. Nämä mielikuvat ovat olleet mielessäni niin tiukassa, etten oikeastaan koskaan ole edes ajatellut yrittämistä vaihtoehtona itselleni. Ennen kuin nyt. Lueskelin (tai oikeastaan kuuntelin äänikirjana) hiljattain […]

Apua, mitähän nuokin työstäni ajattelevat?

Apua, mitähän nuokin työstäni ajattelevat?

Oletko koskaan miettinyt sitä, mitä muut työstäsi tai koulutuksestasi ajattelevat? Minä olen – viime vuosina yhä enenevässä määrin. Kun lukion jälkeen aloitin teologian opinnot, opin aika nopeasti olemaan välittämättä muiden mielipiteistä. Fuksivuonna koin jonkin aikaa tarvetta selittää uusille tuttavuuksille, että ”ei, ei minusta pappia tule” ja “ei, en oikeastaan ole erityisen uskovainen”. Jossain vaiheessa kuitenkin […]

Ahdistaa – pitääkö aina olla epämukavuusalueella?

Ahdistaa – pitääkö aina olla epämukavuusalueella?

On marraskuinen maanantaiaamu. Kello ei ole vielä edes kahdeksaa. Seison pimeällä bussipysäkillä räntäsateessa ja odotan bussia. Autot vilahtelevat ohi kuraista loskaa roiskien. Onnibus on matkalla jonnekin kauas. Voi kunpa minäkin voisin olla, ajattelen. Voi kunpa voisin lähteä jonnekin pois, ihan sama minne. Voi kunpa ei tarvitsisi mennä töihin. Ahdistaa. Enää kuusi kuukautta, ajattelen. Enää kuusi kuukautta. Kokemus […]

Kun urakateus iskee – miksi minulla ei ole tuollaista työtä?

Kun urakateus iskee – miksi minulla ei ole tuollaista työtä?

Facebookissa on jaossa ilouutinen: joku tuttu on jälleen napannut unelmaduuninsa suurin piirtein suoraan koulun penkiltä. “Olen niin innoissani tulevista haasteista timanttisessa tiimissä!”, timanttiemoji. LinkedInissä ja Twitterissä jaetaan Suomi Areenan tai Slushin antia. “Mieletön pöhinä, inspiroivia puhujia!”, liekkiemoji.  Klikkaan “tykkää”, ehkä onnittelen, mutta todellisuudessa päivitykset ärsyttävät. Huomaan olevani kateellinen. Miten joku noin nuori voi olla tuossa, kun minä olen vasta tässä?  Olen saanut itseni […]

Tarvitseeko työtään rakastaa?

Tarvitseeko työtään rakastaa?

Viime vuosien kipuiluni urapohdintojen parissa on osoittanut minulle ainakin yhden asian: työllä on minulle merkitystä. Se tarkoittaa sitä, että työn tekeminen on minulle ainakin jossain määrin itseisarvoista, ei pelkästään välttämätön paha. Omaa polkua etsiessä onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan työn merkitystä omassa elämässä: tarvitseeko työtään rakastaa, vai riittääkö se, että rakastaa elämässä jotain muuta? Lähtökohtaisesti työ […]

”Mikä sinusta tulee isona?”

”Mikä sinusta tulee isona?”

Lapsena halusin kirjailijaksi. Tuotin tarinoita piirtämällä jo ennen kuin osasin kirjoittaa ja pakotin äitini kirjoittamaan kuviin tekstit. Kun opin lukemaan, luin paljon ja kirjoitin paljon. Uusia ideoita kirjaksi oli vaikka kuinka paljon, mutta ideat – ja ennen kaikkea kärsivällisyys – eivät koskaan kantaneet ensimmäistä lukua (tai edes paria sivua) pidemmälle. Mutta eihän se tahtia haitannut, nautin silti. Sittemmin kysymykseen ”mikä sinusta […]