Malja marraskuulle!

Syksyihmisenä muutama marraskuinen kuva, jotka vähän valoittavat sitä, miksi marraskuu(kin) on mielestäni niin hieno kuukausi.

Tämä ei ollut ainoa kerta, kun marraskuinen aamu valkeni näin upeana Laajasalossa. Näkymä on omalta parvekkeelta, ihan kiva! 🙂

Kun luonto on alaston, se paljastaa kaikenlaista, mitä ei lehtivihreän tai lumen vuoksi voi nähdä. Esimerkiksi meri näkyy kaueammaksi kuin tavallisesti, jopa omalle ”takapihalle”. 

Metsien maata ei näe koskaan muulloin näin hyvin. On kiinnostavaa tutkailla, mitä kaikkea ”pohjakerros” pitää sisällään. Mustikan varvut ovat aivan ihana ja hentoinen ”kukka” tähän aikaan vuodesta.

Kun aurinko on matalalla, valo ja varjo tekevät kauniita somistuksia luontoon (ei välttämättä kotiin, jossa se paljastaa kaiken lian ja pölyn). Koskaan muulloin ei näe keskellä päivää näin vahvoja kontrasteja luonnossa; pitkiä, tummia varjoja ja häikäisevän kirkasta valoa.

Vesi näyttää kylmältä, puhtaalta ja kauniilta. Viidakotyttö tarjoili linnuille ”pillimehua” eli merivettä koiranputkesta. Oli vaikea selittää hänelle tyydyttävästi, miksi sorsat eivät halunneet sitä :)

Taivas näyttää joka päivä erilaiselta. Yleensä hienolta. 

Kauniita kanervia, ihan kivenheiton päässä kotiovelta. Itselleni on epäselvää, saisiko kaupungin mailta ottaa tavallista kanervaa omaan käyttöön? Mietin vaan, että ilmaiset kanervat kotitalon vierestä olisi helpompi vaihtoehto kuin 20 kilometrin mittainen kauppareissu… Ja entäs muut varpukasvit?