Kuulun niihin, jotka odottavat joulua jo lokakuusta lähtien. Vuoden pimein aika menee valoisin ja lämpimin tunnelmin joulu mielessä. Ei tule joulustressiä, kun pohdinta ja suunnittelu alkaa jo lokakuussa, valmistelut marraskuussa ja joulukuulle jää vaan fiilistely. Mielestäni tärkeitä juhlia kuuluu valmistella, sehän on oikeastaan osa juhlaa ja sen pitäisi olla mukavaa. Kohtuus kuitenkin tässäkin asiassa. Perussiivous riittää, joulun ydin on kuitenkin jossain toisaalla kuin siivoushommissa. Kyllä ne kaapit ja komerot joskus pitää siivota, mutta ei jouluna, vaan muina vuodenaikoina. Silloin kun on oikeasti aikaa ja inspiraatiota, tai jos ei koskaan ole, niin sitten silloin kun ketuttaa tavallista enemmän. Itselläni tämä tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa, enkä liene ainoa nainen tässä asiassa. Tämä negatiivinen energia kannattaa kanavoida johonkin tympeään, kuten vaikka jääkaapin, vessan tai jonkun muun ankean jutun selvittämiseen ja pesemiseen. Voin kertoa, että tulee ihan huippuhyvää jälkeä! 🙂 Jos tällä tavalla oikeasti toimii, vuoden aikana tulee selvitettyä monta komeroa ja kaappia. Joulun alla voi sitten huokaista, että tuokin nurkka on sentään kerran pesty tämän vuoden aikana. Muutenkin joulunaikana pimeys on armollinen pienelle pölykerrostumalle. Sitten vaan glögit tulelle ja suklaat esiin! 🙂

Toinen vinkki on delegointi. Yleensä se stressaa juhlavalmisteluita, joka kantaa niistä vastuunkin. Ne jotka eivät tee mitään, hokevat vieressä että tulee ne juhlat vähemmälläkin touhottamisella, eivätkä valitettavasti ymmärrä, miten paljon juhlien eteen on nähty vaivaa – eihän sitä voi tietää, jos ei osallistu. Se joka on päämoottori, voi surutta myös delegoida. Pois marttyyriesitykset, yleensä delegoidut tehtävät otetaan nöyränä vastaan, ehkä jopa kiitollisena siitä, että jollakin toisella on selvät sävelet, mutta itse voi silti osallistua juhlavalmisteluun jollain tavalla. Delegointi se on pienikin delegointi, älä vähättele lapsityövoimaa tai vaikka naapurin hyväntahtoisuutta ja avuliaisuutta. Juhla on kuitenkin aina yhteinen juttu, niin valmistelu, itse juhla kuin jälkipyykkikin.

Netti on oma henkilökohtainen pelastajani. Menettäisin hermoni ja joulufiilikseni hyvin nopeasti keskustan ruuhkassa ja kauppakeskuksissa. Olen oikeasti huomannut, että tulen usein keskustan vilinästä hyvin kiukkuisena ja väsyneenä kotiin. Pitää olla erittäin painava syy, että lähden joulun alla kaupungille. Hankin kaiken mahdollisen netistä, jolloin ei tarvitse lähteä omaa lähipostia kauemmaksi jouluostoksille. Vaihtoehtoisesti hankin lahjoja jo kesällä tai alkusyksystä, jolloin moni lahja vain odottaa kaapissa, koska se paketoidaan. Jos joulun alla on pakottavaa asiaa kaupungille, kirjaan jokaisen hoidettavan asian tarkasti ylös ja pyrin siihen, ettei kaupungilla tarvitse joulun alla käydä kuin korkeintaan kerran. Hyviä jouluruokia saa myös omasta lähikaupasta, viime jouluna koko perhe oli erittäin tyytyväinen joulupöytään, jonka antimet oli ammennettu Himangan K-extrasta. Ei siis ole pakko käydä Stockan Herkussa, vähättelemättä ollenkaan siellä olevaa tarjontaa.

Joulua voi odotella tai olla odottamatta ilman sen suurempaa hässäkkää ja härdelliä. Itse päädyimme viikonloppuna arkisesti ja kotoisasti omalle ostarille, ensin kirkkoon adventtimyyjäisiin (alla kuvassa kerholaisten tekemiä hienoja käsitöitä!) ja sen jälkeen lähikauppaan joulupukkia katsomaan. Kasvomaalauksiakin oli tarjolla, ja viidakkotyttö halusi poskeensa jouluhiiren. Joulun alla kannattaa muistaa, että kirkossa järjestään paljon muitakin hienoja ja ilmaisia tilaisuuksia, kuin Kauneimmat joululaulut. Tarjolla on monenlaista konserttia ja tapahtumaa. Paikkakunnasta riippuen ohjelmaa järjestyy varmasti kaupungin tai jonkun paikallisyhdistyksenkin toimesta. Joulunodotuksesta ja -tunnelmasta ei todellakaan tarvitse maksaa eikä stressata, voi myös vain ottaa vastaan kaiken hyvän mitä tarjolla on. Hyvää adventin aikaa kaikille!

PS. Ylimmän kuvan joulukuusi on Laajasalon kirkosta.