Terveisiä Keski-Pohjanmaalta

Viime viikko meni vanhoilla kotikonnuilla Keski-Pohjanmaalla, olin siellä lasten kanssa ”syyslomalla”. Sää oli juuri sellainen kuin muistelenkin syksyjen siellä olevan: sumuista, sateista, pilvistä, synkkää, kylmää, hyytävää, märkää. Maa tuoksuu ja ilma maistuu. Viikko vanhempien luona kului siivillä, oli hauskaa tehdä kaikkea mikä ei Helsingissä onnistuisi arkena ja päiväsaikaan. Ompelin kahdet verhot, kävin kaupungilla, kuntosalilla, lenkillä, käsihoidossa, kampaajalla ja vanhemman lapsen kanssa uimahallissa. Oma mummini oli myös kylässä vanhempieni luona, joten talossa oli naisia neljässä sukupolvessa. 

img_7312_0.jpgYlläoleva kuva on vakiolenkkireitiltä, vanhempien kodin vierestä. Ja kuvassa oleva oranssi eläin ei ole kettu vaan vanhempieni iki-ihana, sympaattinen ja uskollinen sekarotuinen koira 🙂 Aika iäkäs jo, mutta vielä jaksaa!

Ruska-aika meni jo Keski-Pohjanmaalla! Puut olivat pudottaneet lehtensä ja olivat aivan paljaita. Tykkään syksystä tosi paljon, ensin tulee luonnon kaunis väriloisto ja sen jälkeinen luonnon alastomuus on jotenkin viehättävää ja pysäyttävää, lopuksi pakkanen jättää lumisen ja huurteisen jälkensä. Syksyn kulkua on mielestäni vielä kiinnostavampaa seurata kuin kevättä.

img_7314.jpg

Tämän ”ketun” kanssa tuli käytyä lenkillä monta kertaa, hauska seurata hänen retkiään ja puuhiaan. 

img_7319.jpgTässäpä sitä on oikein pohjalaista mielenmaisemaa. Näkymä on itselleni ehkä tutuin mahdollinen, enkä muista sen muuttuneen lapsuusajoista yhtään. Jos joskus aika tuntuu pysähtyneen, niin täällä. Ahdistavaa vai rauhoittavaa?

img_7321.jpgKatsos vaan, isän vene löytyi pellolta! Mikäs siinä kun on kerran oma pelto 🙂 

img_7315_0.jpgKuopuksella oli ihan oma vahti päiväunilla ulkona. ”Kettumme” viihtyi ulkokoirana koko viikon, ei taida enää jaksaa lasten seuraa.  

img_7298_0.jpgÄidin kesäkeittiö, kotoisa ja konstailematon. Kuvassa oleva pöytä on ties miltä vuosikymmeneltä ja muistan sen omilta lapsuusajoiltani. Se oli oikeasti meidän puutarhapöytä ja kesäisin aktiivisessa käytössä. Lapsena se oli mielestäni tosi hieno (ja mikä ettei vieläkin!), sarjaan kuului vielä neljä tuoliakin. Nykyään meinaa olla vähän erinäköisiä puutarhakalusteet 🙂 

img_7301.jpg

Pimeäaika oli jo pidempi kuin Helsingissä, ja illalla oli kiva sytytellä kynttilöitä kylmän ja pimeän vastapainoksi. Tänne tullaan sitten seuraavan kerran vasta jouluna, silloin on taas aivan eri näköistä. 

img_7327.jpg

img_7331_0.jpg

Suhteet Sisustus Oma elämä Matkat

Suolahuoneessa

Sain tänä vuonna ilahduttavan synttärilahjan: lahjakortin suolahuonehoitoon (2 x 40min). Suolahuoneita suositellaan erityisesti astmaatikoille, allergikoille ja atoopikoille, ja satun osumaan kaikkiin näihin kohderyhmiin (voi että, ihanaa). Lahja oli mieluinen myös siksi, että se oli aineeton lahja, tavaraa en meidän pieneen kotiin kaipaa yhtään lisää – päinvastoin teen jatkuvasti töitä, että pääsisin vanhasta tavarasta eroon. Lisäksi suolahuone vaikutti hauskalta (eli helpolta) tavalta hoitaa itseään ja ihoaan. Intomielellä siis läksin ensimmäiseen 40 minuutin sessioon. Olin käynyt hoitolassa ennenkin, silloin nimellä Suolahippu, ja nyt hoitola oli muuttanut ehkä 50 tai 100 metrin päähän vanhasta paikasta. Kivana yllärinä hoitola olikin nyt monen yrittäjän hyvinvointihoitola nimellä Vaaleanpunaisia unelmia, jossa toimii kahdeksan eri yrittäjää erilaisten hoitojen parissa.

IMG_7229.jpg

Hoitola on kaunis, viihtyisä ja lämminhenkinen, ja henkilökunta ystävällistä porukkaa. Aulassa on mukavasti tilaa, ja myynnissä kaikenlaista houkuttelevaa, kuten erilaisia suolatuotteita (lamppuja ja ihonhoitotuotteita) sekä kivan näköisiä laukkuja ja kukkaroita. Mielessäni shoppailin kaikenlaista kivaa, mutta todellisuudessa hillitsin kuitenkin itseni.

IMG_7233.jpg

IMG_7242.jpg

IMG_7243.jpg

Sain kurkistaa kaikkiin hoitohuoneisiin, kivaa ja mielenkiintoista! 🙂 Alla olevissa kuvissa muutamia hoitohuoneita. Hoitaja Virpi kertoi vesimaljahieronnasta, mikä oli itselleni täysin uutta. Jos ymmärsin oikein, kyse on kehon sisäisestä hieronnasta hyödyntäen vesimaljojen värähtelyä. Kuulosti erikoiselta ja kiehtovalta, ja hoitohuone jo itsessään on kaunis ja rentouttava. 

IMG_7244.jpg

Alla olevan kuvan huoneessa tehdään kauneus- ja luontaishoitoja, ja juuri sen näköinen huone onkin, kaunis ja ihastuttava tämäkin huone. Kuvasta voi muuten bongata myös valokuvaajan! 😉 

IMG_7236.jpg

Sitten vanhat tuttavani tohtorikalat 🙂 Olen kerran käynyt kalapedikyyrissä juurikin tässä samaisessa yrityksessä. Kaloilla näyttää olevan kotialtaassa mukavat oltavat, hierontaa varten kalat otetaan pienempiin altaisiin. Kalapedikyyri oli mukava kokemus, ja vastoin ennakkoepäilyksini, kalat todella söivät jaloista kuivaa ihoa niin, että jalkojen iho tuntui hoidon jälkeen sileämmältä. Tosin jos jalat ovat täysin kuivat ja karheat korput, suosittelen jotain muuta,tehokkaampaa hoitoa. Kalat eivät kuitenkaan ihmeisiin pysty, ja kalapedikyyrissä taitaakin kyse olla myös rentoutumisesta ja huvista, pikkukalat pistävät nimittäin väkisinkin hymyilyttämään. Hoitolasta saa myös paljon muita hoitoja, joihin voi tutustua nettisivujen kautta.

IMG_7239.jpg

Ja sitten päästään alkuperiseen syyhyn, miksi edes tulin paikalle, eli siihen suolahuoneeseen. En oikein tiennyt mitä odottaa, enkä miten suolahuoneessa oikein ollaan. No, siellä ollaan ihan tavallisesti: istuskellaan tuolilla ja luetaan vaikka lehtiä. Itse sain olla suolahuoneessa yksin, mikä sopi ensikertalaiselle hyvin. Huoneen seinät ja lattia on suolaa ja huoneeseen puhaltaa suolailmaa (mikä on oikeasti totta, kun huoneessa hetkisen kuluttua nuolaisee huuliaan, voi hyvin maistaa suolan). Mitkä tahansa vaatteet käy suolahuoneeseen, mutta mitä enemmän paljastaa pintaa, sitä enemmän iho saa suolahoitoa. Päädyin siis suolahuoneeseen pelkillä alusvaatteilla hoitolan jonkinlainen ”viitta” ylläni 🙂 Sain ohjeeksi vetää ajoittain oikein syvään henkeä, ja hengittää välillä vuorotellen vain toisella sieraimella. Tein työtä käskettyä, ja vasta silloin tajusin, että toinen puoli nenästäni oli ihan tukkoinen. En ollut huomannut sitä!

IMG_7241.jpg

Miltä sitten suolahuoneessa istuskelun jälkeen tuntui? Iho tuntui pari päivää lämpimältä ja oli sellainen olo, että naamaa punottaa, vaikka puolisoni mukaan ei kuulemma punoittanut. Tästä huolimatta iho tuntui kuitenkin ihan hyvältä, ei kuivalta. Nenän tukkoisuus oli hävinnyt, mutta se palasi jo parin päivän päästä uudestaan. Uni oli pari yötä tavallista syvempää, mikä voi toki olla sattumaakin, mutta tällaisen havainnon tein. Yhden hoitokerran perusteella ei voi vielä lopullista lausuntoa antaa, katsotaan mikä olo on toisen hoitokerran jälkeen ja innostunko tulemaan vielä jatkossakin suolahuoneeseen. Varmasti parhaimman hyödyn suolahuoneesta saisi irti, jos siellä kävisi säännöllisesti.

Hoidon jälkeen olisi ollut vielä teetä tarjolla, harmi kyllä en tiukan aikataulun vuoksi ehtinyt jäädä sitä nauttimaan. Olin kuitenkin ilahtunut ystävällisestä eleestä. Seuraava hoitokerta on kahden viikon päästä, palaan vielä asiaan!

Kauneus Hyvä olo Terveys Iho