Talvi saapui!
Blogissa on ollut pitkä tauko – on ollut paljon ajateltavaa! Nyt olen vihdoin saanut ajatukset jonnekin taustalle ja palannut tavallisten askartelujen pariin. Joulu meni kotona leväten ja loppiaisen seutu Keski-Pohjanmaalla vanhempien luona. Silloin ei vielä ollut lunta ja viidakkotytön joulukuusi ja piha näyttivät tältä:
Kotiin on aina ihana tulla ja niin tälläkin kertaa. Lisäksi kotona odotti kiva yllätys, kun amaryllis oli puskenut uuden varren ja kukkaset esiin. En ole mikään viherpeukalo eikä tämäkään kukka ole juuri saanut huomiota osakseen (jos ihailevia katseita ei lasketa). Olin siis sitäkin iloisempi, että kukka näyttää menestyvän itsekseen. Näitähän voisi hankkia toistekin! Tämä amaryllis oli tosin lahja ja erityisen mieluinen sellainen. Kiitos Nipsu.
Lunta ja pakkasta ehdittiin odottaa tosi kovasti. Olemme onnekkaita, kun takapihalta löytyy kenttä, johon tehdään talvisin luistinrata. Alla olevassa kuvassa luistinrata on vasta tekovaiheessa. Viidakkotyttöä ei silti pystynyt pitämään jäältä poissa. Tuntuu, että pakkanen virkistää ja aurinko piristää. Nautin!
Alla kuvassa meri alkaa hiljalleen kohmettua. Tällä hetkellä siellä on jo jää, jossa näkyy monenmoiset jäljet ja josta voi bongata jo monta rohkeaa kulkijaa. Silti asiantuntijan mielestä kestävä jää löytyy vasta Perämeren pohjoisosasta. Täällä etelässä jää ei ole viikossa ehtinyt jäätyä vielä kunnolla. Tietäkää se, ihmiset! 🙂
Olen tosi kiitollinen, että minulla on tällä hetkellä mahdollisuus ulkoilla päivisin. Ensi talvena voi olla jo toisin. Etenkin talvisin kun päivät ovat lyhyitä, on ollut kiva nauttia lyhyestä päivänvalosta.
Nyt luistinrata on vihdoin valmis ja testattu!
Iltakävelyllä eilen illalla, sininen hetki oli tosi kaunis. Tarkkanäköisimmät voivat bongata kuvasta Suomenlinnan majakkavalon 🙂
Santahaminakin oli hiljainen:
Uudenvuoden lupauksia ei ole tehty, ainoastaan aion palata monessa asiassa vanhaan ja totuttuun. Sitä ei tarvitse kuitenkaan luvata, vaan se tapahtuu itsestään kun siihen on mahdollisuus, ja nyt on 🙂