Gdansk

Toista kertaa otin Wizzairin halvat lennot suoraan Turusta Gdanskiin. Jostain syystä olen viehättynyt Puolassa matkustelusta muutenkin. Olen käynyt myös Varsovassa ja Krakovassa ja kaikkialla olen viihtynyt erinomaisesti. Gdansk on minulle uusi Tallinna, sinne vain pääsee kotiovelta paljon nopeammin. Käytännössä homma parhaimmillaan toimisi niin, että ottaisi repun selkään, polkisi pyörällä reilun vartin lentokentälle ja vajaan kahden tunnin päästä olisi jo Puolassa.

20150531_114423.jpg

20150531_204355.jpg

Matkalla olin tällä kertaa avokkini kanssa. Ohjelma sisälsi vähän shoppailua, paljon nukkumista, jonkin verran halpaa bisseä ja sateen pakoilua. Niin ja paljon ruokaa, joka myös on Gdanskissa vielä hyvin edullista.

Kesäiltana oli hauskinta käydä kaupassa ostamassa evästä ja istuskella jokirannassa romantisoimassa poikakaverin kanssa.

20150530_211936.jpg

IMG_20150531_221118.jpg

20150601_130302.jpg

 

Yhden päivän käytimme ottamalla junan Sopotiin, jonka hiekkaranta oli todellakin kutsuva. Istuimme terassilla katselemassa sateista ja autiota rantaa. Säätiedotus lupasi päivä ennen lähtöä jopa huikeita 29 asteen lukemia ja pakkasin optimistisena bikinit mukaan nähden itseni jo köllöttelemässä Sopotin hiekkarannalla. Perille päästyämme luvattiin enää 21 astetta ja sadetta. Tämä tietysti pitikin paikkaansa. Ensi kerralla taidan ottaa hotellin Sopotista, käydä siellä kylpylässä ja kieriä rantsussa.

 

20150601_134418.jpg

20150601_141337.jpg

 

Hassua on, että vaikka mitään erityistä mainittavaa kohdetta en esimerkiksi Gdanskista keksi, niin silti haluaisin sinne pian uudestaan. Ensi kerralla suunnitelmana on retki erääseen kauniiseen metsään, jota olen katsellut bussimatkalla lentokentältä kaupunkiin. Mietin joka kerta, että voi kunpa pääsisin tuonne koirani kanssa lenkkeilemään! 

 

 

20150531_132057.jpg

 

Yksi baarisuositus on annettava. Tämä viihtyisä pikkuinen koppero Cafe Cooltura löytyy aivan läheltä jokirantaa osoitteessa Chmielna 101. Istuimina on vanhoja autonpenkkejä ja joka ilta jonkinlaista livemusiikkia tarjolla. Asiakaskunta on kirjavaa ulkonäöltään ja iältään. Oli oikein hauska juoda mojitoa cadillacin penkillä istuen ja kuunnella samaa kahden miehen bändiä, joka päivällä musisoi kaupungilla katusoittajien joukossa.

20150531_213737.jpg

20150531_211651.jpg

Kulttuuri Matkat Suosittelen

Viherpeukaloinnin alkeet

Tänä keväänä olen tehnyt valtavan harppauksen elämässäni. Sen lisäksi, että työkuviot menivät aivan uusiksi ja todellakin parempaan suuntaan tässä keväällä (ja siksi en ole oikein ehtinyt keskittyä kirjoitteluunkaan kun pakkohan se on jostain karsia) päätin kehittää itseäni PUUTARHANHOIDOSSA. Minä ihan itse. Ja siis kuulun siihen ryhmään joka tappaa talossa ja puutarhassa kaiken vihreän.

Olen nyt pohtinut kerääväni adressin, jossa vaaditaan joka vuosi muutan kasvin istuttamista kansalaisvelvollisuudeksi. Tämä on nimittäin ihanaa!

20150515_091007.jpg

Asun siis rivitalossa, jossa on pieni takapiha. Siellä kasvaa luumupuita, joku pensas (eräs nainen osasi kertoa, että marja-aronia), paljon huonokuntoista nurmikkoa ja auringonkukkia ja kaksi tulppaania puskee sinnikkäästi keväisin. Niin, ja niitä kauniita pieniä sinisiä kukkia heti alkukeväästä. Projektina siis olisi, että tämän vuoden aikana laitan pihan siihen kuntoon, että ensi keväänä naapurit kateudesta vihreinä tuijottavat kukkivaa pihaani. 

Operaatioon kuuluu lisäksi loputtomasti jo kerran istutettujen kasvien siirtelyä, luultavasti muutaman kerran uuden ostamista tilalle, koska toimintani tappaa nämä rehuparat ja lisäksi on kaupungilla vetämässä lupapyyntö pihakuusen kaatamiseen. Koira on tosin kuusenkaadosta eri mieltä, se nauttii kuusen ja pensaikon varjossa köllöttelystä.

20150703_105605.jpg

Kuten ehkä huomaatte, niin kasveista en ymmärrä tuon taivaallista. Kukka on joko kaunis tai väärän värinen. Väärässä paikassa tai oikeassa paikassa.

Operaatio alkoi upottamalla 300 euroa rahaa Plantageniin. Tällä rahalla sain kasan pelargonioita, jos jonkinlaisia perennoja, pari köynnöskasvia ja kymmeniä litroja multaa, mikään multamäärä ei taida riittää tähän hommaan. Lisäksi olen heittänyt ainakin 2kg nurmikonsiemeniä tuolle pienelle nurmipläntille ja sen kasvaminen tuntuu ikuisuudelta ja näyttää lähinnä vanhan ukon harventuneelta tukalta.

 

20150707_104357.jpg

Perennat valitsin tyylillä ”toi vois olla kiva” ja ”tässä lukee aurinkoinen paikka ja tää pärjää varjossa”. Nyt sitten vaan testaan mitkä pysyvät hengissä etupihalla varjossa ja mitkä takapihalla auringossa. Istuttelin niitä muutamat ja parhaiten selviytyviä hankin sitten lisää. 

Nyt kesän mittaan sentään vähän työstä on palkittukin ja ohessa pari kuva edelleen elävistä kasvattilapsistani.

20150709_212436.jpg

IMG_20150604_095740.jpg

IMG_20150628_094837.jpg

 

 

 

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Mieli