korona meillä – mitä hemmettiä
Note to self: älä kirjoita julkisesti mihinkään, että et kyllä usko koronatestin tuloksen olevan positiivinen, koska se tulee kyllä ihan varmasti olemaan juuri se kerta, kun se tulos ON positiivinen.
Jep, kyllä, meidän perheessä on korona.
Ja tämä tuli kyllä oikeasti todella puskista ja puun takaa, sillä mitään tietoa mistään altistumisesta ei ole – ainoastaan se, että lapset ovat käyneet päiväkodissa ja me töissä. Muuten olemme olleet todella varovaisia ja jo viikkoja välttäneet esimerkiksi läheisten näkemistä sisätiloissa. Ollaan käyty vain pakollisilla asioilla, siellä käytetty maskeja sekä desinfioitu että pesty käsiä ohjeistuksen mukaan. No, toisaalta onneksi – eipähän olla altistettukaan ihmisiä.
Taustalla negatiiviset testitulokset, mutta sopivat oireet
Tartunta on tosiaan toisella lapsista, tosin kolmella neljästä perheenjäsenestä on ihan samanlaiset oireet. Muiden testit ovat tosiaan viime viikolla olleet negatiivisia, joten käytiin nyt tämän tartunnan selvittyä vielä testaamassa koko muu perhe uudestaan. Niitä tuloksia nyt odotellaan.
Itsellenihän tämä oli k o l m a s testi puolentoista viikon sisään. Saa katsoa onko se edelleen negatiivinen – olen seitsemättä päivää lämpöilevä, kurkkukipuinen ja nuhainen. Välillä ihoni tuntuu polttavan kuumalta, välillä tulee kylmiä aaltoja. Nivelet särkevät, esim polvet jomottavat. Monena päivänä olo on suurimman osan päivää ollut ihan normaali, sitten taas oireet alkavat uudestaan. Mutta tosiaan olen antanut jo kaksi negatiivista näytettä, eli ota tästä nyt sitten selvää..
Positiivisen tuloksen saaneella lapsella oli alkuun kuumetta, kovaa vilua ja sitten nuhaa. Nuha jatkuu edelleen, mutta kuume kesti vain kaksi päivää. Hänen eristyksensä on itseasiassa loppumassa jo ihan parin päivän päästä (mikäli nenä vain lakkaa vuotamasta), koska oireiden alkamisesta on jo niin monta päivää. Alunperinhän emme vieneet häntä testeihin, koska perheessä oli samalta viikolta jo kaksi negatiivista testitulosta ja oltiin oltu monta päivää vain perheen kesken – eipä tullut mieleen, että tartunta olisi ollut.
pysäyttävä tekstiviesti – positiivinen koronatulos tuli ensin viestillä, sitten soitettiin perään. Tässä kohtaa ei vielä tiennyt kumpi tulos on kumman testissä käyneen, siitä tieto löytyi omakannasta.
Mistä tartunta todennäköisesti tuli
Positiivisen tuloksen saanut lapsi ei ole ollut missään muualla mahdollisessa tartuntapaikassa kuin päiväkodissa. Omat testini ovat olleet negatiivisia, mies puolestaan on ollut kokoajan oireeton ja on saanut rokotteen. Eli epäilen tartunnan tulleen päiväkodista, en oikein muutakaan keksi.
Soittelin päiväkotiin tänään tästä tuloksesta. Siellä ei meidän toimesta ole altistuneita, koska lapset ovat olleet räkätautiaan sairastamassa kotona. Päiväkodissa ei ole tiedossa muita koronatapauksia, mutta siellä on useita lapsia kuulemma kipeänä. Tästä onkin tässä viimeisen puolentoista viikon aikana tullut useampi wilmaviesti. Että niitä lapsia ei sinne päiväkotiin vietäisi, kun nenät vuotavat virtanaan tai yskitään. Ymmärrän sen, että vähän räkäisen lapsen takia ei huvita jäädä pois töistä – ei itseänikään huvittanut. Mutta jäin silti, odottamaan sitä oireetonta päivää tai ainakin sitä, että nenä ei vuotaisi sisätiloissa. Ja kas, testitulos olikin yhtäkkiä positiivinen, onneksi siis ei viety lapsia päiväkotiin…
Pelottaako
Joo, vähän.
Siinä mielessä olen helpottunut, että tämä tartunta löytyi vasta nyt tautipäivänä 9., joten ei ole ehtinyt pelätä oireiden pahentumista. Lapset ovat molemmat muuten jo oireettomia, mutta nenät vuotavat vaihtelevissa määrin. Lämpöä saattaa välillä nousta, mutta se pysyttelee siinä 37 tuntumassa.
Mutta tietenkin tässä on ehtinyt miettiä, että mitä jos tästä tulee lapselle jotain pidempiä oireita. Muutoksia keuhkoihin. Este vaikka tuleville urheiluharrastuksille. Pitkäaikaissairauksia. Korona on vielä sen verran tuntematon, että varmuutta mistään ei ole, vaikkakin lapset onneksi useimmiten taudin sairastavat lievänä.
Mutta kävi mitä kävi, sille ei tällä hetkellä mitään voi tehdä. Tulos on mikä on, ja nyt vaan keskitytään toipumiseen.
Olo onkin ehkä lähinnä vähän epäuskoinen. Korona, meillä, mitä hemmettiä! Kyllähän riskin on koko ajan tiedostanut, mutta tuntuu se silti oudolta, kun oman perheen kohdalle osuu – varsinkin kun tartunnan lähde on tuntematon. En oikeasti yhtään uskonut, että testitulos olisi ollut positiivinen, vaikka kuinka olisi ollut sopivat oireet. Ja nyt en meinaa uskoa, että muulla perheellä tulos olisi negatiivinen. Todella jännä nähdä mitä tuloksia parin päivän sisällä tulee.
Pyyntöni muille
Pyyntöni muille on se, että menkää oikeasti niihin testeihin lievistäkin oireista. Olen viime aikoina kuullut ihan tarpeeksi monta tarinaa siitä miten korona löytyy tyypiltä, jolla yhtenä iltana särki pää. Lapselta, joka vain aivasteli. Aikuiselta, jolla oli yhtenä aamuna kurkku vähän kipeä. Jos nämä jää huomaamatta, niin sitten ne kulkeutuu eteenpäin muille, kuten esimerkiksi meidän perheelle.
Myönnän, että turhauttaa se, että ollaan tehty kaikki niin oikein kuin ohjeistusten puitteissa voi tehdä. Silti meidän perheeseen tuli korona. Toisaalta helpottaa tietää, että ei oltaisi tätä oikeastaan voitu estää – teimme kaiken oikein ja silti ollaan tässä. Syyllisyys lapsen tartunnasta voisi olla eri mittaluokassa, jos se johtuisi vaikka omasta piittaamattomuudesta. (Toki arvatkaa vaan, onko käynyt mielessä, että jos en olisi mennyt töihin, ei lapset olisi ollut päiväkodissa, eikä tartuntaa ehkä olisi.. Mutta koska tästä ajatusketjusta ei seuraa mitään hyvää, niin en aio upota siihen sen enempää. Eipä tehtyä tekemättömäksi saa.)
Mutta pysykää terveenä, noudattakaa rajoituksia ja yrittäkää jaksaa tätä kaikkea.
Ja pitäkää peukkua, että täällä ei kukaan sairastu vakavammin.