älä popsikkaan porkkanaa

Meidän 7-9 tunnin unipätkiä nukkunut vauvamme on taas lähtenyt johonkin lätkimään ja vaihtunut enintään kahden (2) tunnin unia nukkuvaan, joskin vielä erittäin suloiseen, vauvahenkilöön.

Tämän äitihenkilön silmänaluset on muuttuneet niin mustiksi, että niitä ei varmaan saa peittoon millään tökötillä. Sopii hyvin yhteen kaljuuntuvan pään kanssa (koska tämä sulkasato loppuu?!).

Kahviaddiktio sen sijaan voi oikein hyvin ja pulskasti. 

Huonontuneiden yöunien takana on varmaan muuten niin hyvin alkanut porkkana-kokeilu. Vauva tajusi hämmentävän nopeasti mikä lusikka on ja mitä sillä tehdään, ja 1-2 teelusikallista porkkanamössöä katosi pieneen ahnaaseen suuhun nopeasti ja jopa pysyi siellä. 

Seurauksena oli kuitenkin yöllinen (todella musikaalisesti hieno, koska vauvamme on nero) pierukonsertti. Kivuliaalta vauva ei onneksi vaikuttanut, eikä kaasuttelemistaan edes pahemmin itkenyt, mutta hereillä se piti – niin vauvan kuin minutkin. (Haha, mistähän johtuu, että miehen unia ei tällaiset äänet häirinneet :”D)

Neuvolasta kysäisin vinkkiä, että mitä kannattaa tehdä; unohtaa kiinteät joksikin aikaa kokonaan, vaihtaa ruoka-ainetta, jatkaa samalla vai mitä. Ohjeeksi sain pitää pari päivää taukoa ja yrittää loppuviikosta vaikka kesäkurpitsalla tai päärynällä, jotka ovat vesipitoisempia. Sitä siis odotellessa. 

Harmillisesti eilinen porkkanattomuus ei ainakaan vielä yöunia parantanut, mutta ehkä ensi yönä.. 

Nyt bebe päikkäreille ja äidin ällöttävä guilty pleasure, tempparit, pyörimään! Ja ehkä vähän lisää kahvia.