
järjettömiä asioita, joita olen vanhempana tuntenut syyllisyyttä/epäonnistumista/huonommuutta
Vein äsken tytön ulkokerhoon. Jättäessäni lapsen vilkuttamaan aidan viereen, alkoi sataa vettä. Ei ihan vähän, vaan sillä tavalla inhottavasti monsuunityyliin. Pomppasin lämpimään, kuivaan autoon, missä vauva odotti, ja tuulilasin selkeytyessä pyyhkijöiden ansiosta – näin pienen, kuravaatteissa aidan vieressä kyhjöttävän hahmon sateen keskellä. Syyllisyys, järkyttävä syyllisyys. Huulta purren ajoin kotiin, laitoin vauvan aamupäiväunille, kaadoi kahvia kuppiin […]