ihanat kamalat nettikaupat

Mulla on tori.fi kaupoista todella erikoisia kokemuksia. 

Omituisin oli ehkä kerran, kun olin myymässä yhtä kaupunki-taulua. Olin myynti-ilmoituksessa ilmoittanut taulun mitat, mistä olen sen ostanut jne. Hintaa taululle olin laittanut 10 euroa. 

Sain taulusta puhelun naiselta, joka olisi halunnut hakea taulun tammikuun ensimmäisenä päivänä. Kerroin, että olen tuolloin töissä, mistä nainen hermostui, koska en kuulemma halunnut myydä hänelle, koska kukaan ei ole 1.1. töissä. Kerroin olevani ja sanoin, että mikäli on halukas taulun ostamaan jonain muuna päivänä niin tämä toki onnistuu. Lopulta saimme sovittua kauppapäivän ja tapaamispaikan asuntoni lähelle. Nähdessään taulun nainen hermostui, että sehän on paljon pienempi kuin piti olla. Kerroin, että ilmoituksessa oli kyllä juuri tämän taulun mitat. Nainen kertoi, että Ikean kaupunkitaulu on kyllä isompi, mihin totesin, että juu, niinhän se on, mutta kuten ilmoituksessa oli, tämä taulu ei ole Ikeasta ja se on tämän kokoinen. 

Noh, hetken asiaa ihmeteltyään nainen sitten totesi, että ostaa taulun silti, mutta ei kyllä maksa siitä kymmentä euroa, koska se on pienempi kuin piti olla. Oma ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen. Nainen tarjosi hinnaksi kahdeksaa euroa, mihin totesin, että sopii – halusin vain päästä koko taulusta ja siinä kohtaa jo naisestakin, eroon. Tässä kohtaa nainen sitten ojentaa mulle kymmenen euron setelin ja kysyy olihan mulla vaihtorahaa mukana (!! :D). Ihme ja kumma, sattumalta mulla oli sopiva kolikko taskussa, annoin sen ja olin jo häipymässä paikalta, kun takaani kuuluu kysymys. 

”Miten mä tän saan kuljetettua kotiin?” 

Ööööö, anteeksi mitä :–D En vieläkään ymmärrä, että jos nainen ajatteli tulevansa ostamaan selvästi isompaa taulua, miten hän oli sen ajatellut kuljettaa!

Tämä on aikalailla se mielikuva mikä mulle on monista eri kirppisryhmä-tori.fi-yms. kaupoista jäänyt muidenkin kokemusten peruteella. 

Kunnes! 

Isänpäivänä selitin perheelleni, että haluaisin sellaisen marokkolaistyylisen nahkarahin meidän olohuoneeseen. Olen niitä jo pidemmän aikaa himoinnut, useampaan kotiinkin itseasissa, mutta en ole raaskinut ostaa, eikä tilaakaan ehkä olisi ollut kunnolla. Äitini kyseli tarkempia tietoja millaisen rahin ja yrittäessäni googlata kuvaa, osui silmiini samana päivänä toriin tullut ilmoitus pouf-rahista. Laitoin samalta istumalta myyjälle viestiä ja tarkentavien kysymysten lisäksi hölösuuna kerroin myös himoinneeni tällaista rahia meille jo pidempään. Kun myyjä viestittelyssä mainitsi, että rahista oli alkanut lisäkysymysteni aikana tulla muitakin yhteydenottoja, pelkäsin, että lisäkysymysteni takia kaupat menee ohi suun. Pienen jännityksen jälkeen sain viestin, jossa myyjä kertoi, että halukkaita ostajia olisi tulossa vaikka heti seuraavana päivänä heiltä rahia hakemaan, mutta myyjälle oli tullut fiilis, että meillä rahi pääsisi rakastavaan kotiin, joten postittamisen vaivasta huolimatta, hän mieluiten myisi rahin meille! Jee! 

Tästä muodostuneen hyvän fiiliksen lisäksi kaikki sujui hirmu näppärästi: lähetyksen seurantatunnuksen sain jo heti seuraavana päivänä ja rahikin tuli perille ehjänä ja nopeasti. 

Ja se on i i i i h a n a ! 

Kaiken huippu oli, että rahin mukana myyjä laittoi postikortin. Oli pakko lähettää kiitosviestin liitteenä alla oleva kuva – joskus vaan vastaan osuu ihmisiä, joista tulee jotenkin sellainen hyvä fiilis :3