muuttouutisia

Note to self: Älä hoida pankki-, asuntokauppa- ja kela-asioita väsyneenä. Varsinkaan niitä kela-asioita. Tulipa lähetettyä mielenkiintoisia hakemuksia ja viestejä taas maailmalle. 

Mutta hei, ilouutisia!

Meidän pitäisi päästä muuttamaan jo ensi kuussa! 

Jee ja villiä tuuletusta ja sata (okei, kolme) huutomerkkiä: !!! 

Olen hamstrannut muuttolaatikoita ilmaiseksi facebookin kautta ja meidän kellarissa onkin jo aika mainion näköinen kasa niitä. Olen pakannut.. no en mitään. Ja vähän jännitän koska sitä pakkausta oikeasti mahdan saada aikaiseksi. Nytkin voisin pakata, mutta ei, sen sijaan kirjoitan tätä ja juon jo aamun kolmatta kahvikupillista. 

Uudesta asunnosta odotan ehkä eniten sitä, että vauva saa oman huoneen. 

Huoneen, jossa vauva ei kuule jokaista kyljen kääntämistä ja peiton kahahdusta ja mahdollisesti herää niihin. Huoneen, johon ei tarvitse iltaisin yrittää hiipiä koira sylissä, portaiden naristessa nukkumaan vauvaa herättämättä. Huonetta, jossa oma sänkyni ei ole, joten voin elvyttää takaisin vanhan ihanan tavan lukea kirjaa sängyssä ennen nukkumaan menemistä (!!! parasta !!!). Huoneen, jossa ei ole meidän vaatekaappi – voin kertoa, että muutamaan kertaan on tullut kiroiltua, kun suihkun jälkeen on tajunnut, että esimerkiksi puhtaat alusvaatteet on vaatekaapissa vauvan pinnasängyn vieressä, faaaan.

Ja hei, huoneen, jossa miehen herätyskello ei soi aamulla. 

Tuntuu hiukan typerältä, että vauva, joka eilen aamulla nukkui ensimmäistä kertaa YLI SEITSEMÄÄN, heräsi tänään aamulla miehen herätyskelloon ja sängystä nousemiseen. 

En ehkä ollut parhaimmillani, kun vauvan kanssa rymistelin miehen perässä alakertaan. Ei kyllä ehkä ollut mieskään, kun se huuli pyöreänä ihmetteli, että ”miksi te nyt jo nousitte?” Niiiiin kulta, miksiköhän. 

Tiedättekö sen sanonnan, että ”I’m sorry for what I said when I was hungry”? Vauva-arjessa se voisi olla ” – – when I was tired”. Puspus mieheni. 

Nyt ulkona on lähes sietämättömän kaunista. Ihan tulee se fiilis, että haluan kietoa muhkean huivin kaulaan, vetää sormikkaat käteen ja lähteä vaunulenkille.  Ja mikä parasta, sitä onkin suunnitelmissa ja vieläpä naapurissa asuvan mamma-kaverin kanssa. Jee! 

 

ps. Vauvanhuoneen, jonka saa sisustaa! Sitä ei missään nimessä pidä unohtaa! Metsästän jo netistä ihania tapetteja tehosteseinää varten ja selaan pinterestiä ihan hulluna. Jos on vinkkejä hyvistä tapettikaupoista, niin vinkkaa kommentteihin!

43012748_195901581319673_8964896287891652608_n.jpg

perhe lapset vanhemmuus sisustus