ohi lipuvia päiviä
Hassua miten päivät kuluukin lähes huomaamatta ohi. Tänään on sairasloman viimeinen päivä ja huomenna olen jo virallisestikin äitiyslomalla.
Raskaudesta on kulunut jo yli 85% sovelluksen mukaan ja laskettuun aikaan on enää alle 6 viikkoa! Uskomatonta.
Miten saan aikani sitten kulumaan (tekemättä oikeastaan mitään!)?
Viimeisten viikkojen aikana oon nukkunut valtavasti päiväunia, tänäänkin ensimmäiset tyylikkäästi heti aamupalan jälkeen.
Oon kokkailut ja testaillut erilaisia reseptejä. Tästä erityisesti mies on tykännyt, kun joka päivä on ollut tarjolla jotain kotiruokaa. Tän syksyn ehdottomia lemppareita on kotoisat ja lämpöiset linssipadat ja erilaiset keitot. Suuret suositukset Samasta padasta -kirjalle, minkä sain mieheltä synttärilahkajaksi selailtuani sitä monesti kirjakaupassa.
Netflix on ollut kovassa käytössä.
Kutominen on myös ollut erittäin kova juttu, tosin teen vaan liukuhihnalta perus-villasukkia sekä aikuisille että vauvalle. Pitäisi varmaan opetella jotain kuvioita tai jotain, mutta toistaiseksi kutominen on ollut pään tyhjennys toimintaa, mikä onnistuakseen vaatii tarpeeksi yksinkertaisen ohjeen, mitä voin pistellä menemään sitä netflixiä tuijottaessa. (Raskausdraamakohtauksiin liittyen rikoin vahingossa yhden noista koivupuikoista viikonloppuna ja purskahdin samantien itkuun. Miehellä oli kova työ siinä ettei alkanut nauraa mun reaktiota eikä pätemään siitä kuinka fiksua oli pitää puikkoja sohvalla. Nyt uusia puikkoja ei löydy mistään ja ärsyttää!)
Koiran rapsuttelu, hitaat lyllerrys kävelyt, yksittäisen joulukortin askartelu silloin tällöin, lastenvaatekirppiksellä pistäytyminen, häävalokuvakansion tekeminen, kavereiden kanssa viestittely, mummin luona vierailut, lukeminen ynnä muu on myös täyttänyt päiviä ihan hyvin.
Oon ollut vähän yllättynyt siitä, että mitään pesänrakennusviettiä ei suuremmin oo herännyt. Kaikki siivousprojektit, mitä pitäisi tehdä, tuntuu oikeastaan vielä tavallistakin vastenmielisemmiltä. Pinterestistä ja sisustuslehdistä oon kyllä selannut hirmuisesti kaikkia kivoja ideoita kotia ajatellen, mutta toteutuspuoli jumittaa. Kuvittelin kai jossain vaiheessa syksyä, että kotiin jäämisen jälkeen alkaisi hammasharjalla nurkkien pesu. Mutta ei, täällä on varmaan tavallista sekaisempaa. Syytän väsymystä tai köh, laiskuutta.
Vauvalle pitäisi vielä hankkia vähän sitä sun tätä, mutta en jotenkin innostu siitä. Ehkä suurimmat välttämättömyydet onkin jo nurkissa pyörimässä (haluan jo vaunukävelyille!), mutta sitä pientä tilpehööriä puuttuu sitten senkin edestä. Lisäksi oon myös aika pihalla siitä, mikä ihan oikeasti on oleellista ja välttämätöntä.
Seuraavaksi alan varmaan uppoutua joulun valmisteluun. Lisäksi oon (toistaiseksi vain mieleeni) listannut asioita, joita haluaisin ylipäätään vielä tehdä ennen vauvan saapumista. Näistä ehkä lisää myöhemmin, nyt voisin nukkua päivän toiset päikkärit. Koirakin (taas) niin kotoisasti kuorsaa vieressä.