pilkahdus keskelle harmautta

Harmaata harmaata harmaata. 

Ainakin sääennusteen puolelta. 

Mun mielessäni kaikki on kuitenkin aika kirkasta! Oli jotenkin super kiva viikonloppu, muuttohommat on melko hyvällä mallilla (vaikkakin olleet täydessä jumissa jo varmaan viitisen päivää) ja en malta odottaa pian alkavaa joulukuuta ja sen mukanaan tuomia joulujuttuja – saatika pikku neitimme synttäreitä! 

Mies eilen pohdiskeli, että isänpäivä on kyllä niin synkkään vuodenaikaan, verrattuna juuri kesän kynnyksellä olevaan äitienpäivään. Totesin, että ainakin omasta näkövinkkelistä isänpäivä tuo kivan värin ja ilonpilkahduksen keskelle muuten niin sameaa marraskuuta. 

Meillä isänpäivää vietettiin omasta näkökulmastani hyvin perinteisesti. Aamulla taiteilin vastahakoisen mopsin ja rytmin muutoksesta hämmentyneen vauvan aamulenkille, jonka jälkeen valmistin miehelle aamupalaa. Olin piilottanut jääkaappiin sipulipussin alle mm. croissant-taikinatölkin ja kaikenlaista muuta hyvää. Koira ei malttanut antaa miehen nukkua suunnitelmien mukaisesti, joten mies sai kolmelta tasolta märkiä pusuja heti sänkyyn (pitihän munkin antaa panostukseni, kun koira nuoli riehakkaasti miehen olkapäitä ja vauva antoi omia pusujaan, jotka viimeisen viikon sisään ovat alkaneet sisältää pieniä nuolaisuja). Aamupalapöydässä tyttären kanssa lahjoimme miehen. Oon joskus aiemminkin tainnut todeta täällä, että tuolle ukolle on niin ihana järjestää ja keksiä yllätyksiä, koska se todella osaa näyttää kuinka paljon niitä arvostaa <3

Iltapäivällä saimme kylään mun lapsuudenperheen, eli myös ensimmäistä isänpäivää ukkina viettävän isäni. Omalle isälleni olin kutonut villasukat vironlipun väreissä, koska meidän sukujuuret on viron puolelta. Isä oli ihan ihmeissään, että mistä mä niillä väreillä oon sukat löytänyt, eikä meinannut hoksata, että ihan omin pikku kätösin ne olin neulonut. Myös vauvan kanssa askarrellut isänpäiväkortit (niin hauskaa yhteistä puuhaa) tuntuivat liikuttavan sekä ukkia että vauvan isää. 

Mutta olipa kyllä kivaa, kun meidän uuden talon tupa oli täynnä perhettä. Ahtauduttiin kaikki kuusi + vauva meidän neljän hengen ruokapöydän ympärille (uusi etsinnässä) ja tuhottiin aika iso satsi punaista currya ja puolikas limekakku. 

Illalla vielä saunottiin (kolmatta kertaa viikon sisään, oho) kahdestaan miehen kanssa vauvan jo mentyä yöunille. Aika täydellistä! 

Tälle viikolle onkin ohjelmassa erilaisten kodin hankintojen hoitamista, vähän vauvatreffejä ja ehkä jopa pieniä auringon pilkahduksia. 

Mahtavaa viikkoa!

ps. Näin synkkään vuodenaikaan on mahtava aika linnoittautua sohvalle viinilasin kanssa!