vihreäksi maalattu seinä

Ääh, en voi uskoa tätä! Meillä ollaan taas/yhä/jälleen/koko ajan kipeänä!

Sain peruuttaa kaikki alkuviikon menot, kun kuumemittari näytti lapsen kohtaamisen jälkeen jo toista päivää yli 39 astetta. Olihan tuo pieni jo nelisen päivää terveenä.

En kestä kuinka urhea pikku rassukka tuo meidän tättähäärä on hirmu korkeasta kuumeesta huolimatta. Pieni painaa menemään lähes normaalilla vauhdilla, kantaa pehmolelua tiukassa halausotteessa ympäri asuntoa, tanssii muumi-tunnarin tahdissa ja sitten taas hetken päästä pyytää syliin, jossa painautuu tiukasti ihan minuun kiinni ja lepuuttaa päätään olkapäälläni silmät kiinni.

Miten se aina vaan tuntuu häkellyttävältä, että äitinä olen tuolle lapselle tuki, turva ja särkylääke. Sydän samaan aikaan särkyy ja sulaa, kun kenenkään muun syli ei kelpaa hädän ollessa suurimmillaan tai kuumeen korkeimmillaan – eilen isän sylissä olo aiheutti kovan itkun ja pienet kädet kurottelivat minua kohti. Olen äiti, ja jotenkin se joka kerta pysäyttää.

Piipahdimme eilen lääkärissäkin, koska kuume nousi särkylääkkeestä huolimatta koko ajan, tavoittaen lopulta 40 astetta ja lapsi oli ihan lötkö. Varasin lääkärin ja varttia ennen lähtöä tyyppi alkoi havahtua horroksestaan ja lähtöä hän odotteli sitten jo eteisessä peilikuvalleen irvistellen – aivan. Reissu oli siis onneksi loppujen lopuksi melko turha, mutta toisaalta sain ainakin mielenrauhan, kun nielu, korvat, sydän ja keuhkot tarkistettiin kunnossa oleviksi. Tätä varten meillä toisaalta on lapselle otettu hirmu kallis vakuutus.

Täällä meillä kotona tapahtuu kaikenlaista ihmeellistä hääräystä koko ajan. Meidän makuuhuoneessa ollut kirkasvärinen lasten lintutapetti lähtee pikkuhiljaa rapsuttelemalla pois ja uusi tapetti odottaa jo. Vierashuoneesta päädyimme vähän ex tempore maalaamaan seinän Tikkurilan vuono-sävyllä ja nyt sinne on kulkeutunut lastenhuoneesta matto ja eteisestä senkki. Lapsen huoneessa ei siis ole yhtäkkiä mattoa lainkaan enkä tiedä etsinkö uutta sinne vai vierashuoneeseen. Eteiseen puolestaan eksyi ennen tv-tasona ollut lipasto, joka tosin joka kerta silmiin osuessaan ärsyttää, koska eteinen on liian valkoinen. Nyt ehkä haluaisinkin vaihtaa ne takaisin entisille paikoilleen, mutta kantoapu (mies) lähti tänään taas työreissuun. Jotenkin ehkä havaittavissa, että viime viikkoina on tullut vietettyä paljon aikaa kotona näiden sairastelujen takia!

No, seinästä toisaalta tuli mielestäni ihana! Jos sairastelu tosin jatkuu niin kohta varmaan sekin maalataan uudestaan..

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *