yösyöppö

Olen oppinut uuden asian vauva-arjesta. 

Se on se, että älä ikinä hehkuta miten hyvin olet nukkunut. 

Koska se muuten loppuu sitten siihen! 

Olin raskausaikana onnekas ja sain loppuun asti nukuttua hyvin ja yleensä vain yhdellä vessareissulla per yö. En siis ole kokenut sitä ”jo raskaus valmistaa yöheräämisiin” -tilannetta mistä voi jostain oppaista ja netistä lukea. 

Ja oikeasti en saisi valittaa nyt yhtään, koska meidän pikku neiti on yhä maailman ihanin ja tekisin sen puolesta mitä vaan. 

Mutta voi tätä turhautumisen määrää, kun taistelee itsensä ja puhtaassa vaipassa yöpukuun puetun vauvan yläkertaan sänkyyn kello kymmeneen mennessä tai vähän jo aiemmin – ja sit huomaa vielä yhden jälkeen yöllä olevansa tissit tiskissä ja silmät ristissä hereillä. Ja vauva syö. Ja syö. Ja syö. 

Miten kukaan voi edes syödä niin monta tuntia putkeen? 

Tiedän (tai ainakin toivon) kyseessä olevan vaihe ja että vauva todennäköisesti tilailee lisää maitoa. 

Mun oma äitini kysyi multa tänään, et joko musta tuntuu, että oon kävelevä maitoautomaatti. 

Nojuu, just siltä tuntuu. 

Eli ilmeisesti äitihommat sujuu just niinku ne yleensä meneekin.

Selviytymissuunnitelma on seuraavanlainen: opettele nukkumaan niitä pirun päiväunia !