Menestyvätkö kauniit ihmiset paremmin työelämässä?
Kuva: ian dooley, Unsplash / Edit: Niina susanna
Ihmiset profiloivat toisiaan
Tutkimusten mukaan ihmiset ovat erityisen viehättyneitä symmetrisesti muotoutuneista kasvoista ja kehon muodoista. Viimeisten muutaman kymmenen vuoden aikana on ollut erimielisyyksiä siitä, miksi ihmiset kokevat niin suuresti vetoa harmonisiin mittasuhteisiin. Onko kyse terveyden arvioimisesta tietyn tyyppisten geenien perusteella, vaiko jostain muusta? Miksi ne olisivat merkittäviä tekijöitä uramenestyksen suhteen?
Ulkonäkö on ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomion muissa ihmisissä. Sen perusteella arvioidaan nopeasti millaisen persoonan kanssa ollaan tekemisissä. Vaikuttaako henkilö miellyttävältä, luotettavalta, itsevarmalta, älykkäältä ja mikä hänen sosiaalinen asemansa on.
Ihminen luo profiilit muista ihmisistä tiedostaen tai tiedostamatta. Näin myös niiden kohdalla, joiden kuvia katselee sosiaalisessa mediassa. Sen jälkeen muokkaantuu ennakko-oletukset henkilön todellisten sosiaalisten taitojen, maneereiden, koulutuksen ja mielipiteiden perusteella.
Muiden arvioiminen ulkonäön perusteella on osa selviytymis- ja lisääntymisviettiä. Ihmisinä pyrimme varautumaan uhkiin, mahdollisuuksiin ja hyötyihin uusissa vuorovaikutustilanteissa. Ovatko tapaamamme ihmiset potentiaalisia liittolaisia vai vihamiehiä.
Lisääntymisvietin kannalta terveys on oleellinen mittari, ja terveet piirteet viehättävät. Vaistomaisesti saatetaan ajatella, että kauniit ihmiset ovat fyysisesti terveempiä ja henkisesti vahvempia. Iho ja hiukset ovat erityisen herkkiä sairauksille ja ravinnepuutoksille, myös lihavuus voi viestittää sairaudesta.
TutkimustuloksiA ELÄINMAAILMASTA JA IHMISISTÄ
The Economist -lehden nettiartikkelissa ”To those who have, shall be given” (19.12.2007), kirjoitettiin seuraavaa:
Kauneuden tieteellisen tutkimuksen kummisetänä pidetään Randy Thornhill:iä (University of New Mexico). Tohtori Thornhill oli mies, joka vähän yli vuosikymmen sitten teki havainnon, jonka hän alunperin [löysi] hyönteisiä tutkiessaan ja rohkeni [sittemmin] soveltaa ihmisiin.
Kyseessä olevat hyönteiset olivat kärsäkorentoja [eng. scorpion flies]. Havainnot osoittivat, että ne korennot, joiden siivet olivat kaikkein symmetrisimmät olivat niitä, jotka pärjäsivät parhaiten panoksellaan parittelussa. Dr. Thornhill ajatteli tämän symmetrian suosimisen olevan universaalia eläinmaailmassa (ja niin se näyttäisi olevankin). Erityisesti, hän osoitti sen pitävän paikkansa ihmisten kohdalla. Hän teki kuvamanipulaatioita aloittaen kasvoista, muokaten niistä enemmän ja vähemmän symmetrisiä. Hän hankki vapaaehtoisia vastakkaisen sukupuolen edustajia arvioimaan arvoasteikolla näiden viehättävyyttä. Havaintonsa hän osoitti pätevän myös muiden kehon osien kohdalla, aina sormia myöten. Ja tämä [havainto] koskee myös saman sukupuolen edustajia.
Syynä näyttäisi olevan se, että täydellisen symmetrian säilyttäminen on vaikeaa kehittyvälle alkiolle. Alkio, joka kykenee ylläpitämään symmetriaa, ilmiselvästi omaa hyvät geenit (ja tietyn määrän hyvää tuuria). Siten on enemmän kuin sattuman kauppaa, että sanat ’terveys ja kauneus’ pääsevät suusta samassa lauseessa.
National Geographicin artikkelissa ”Symmetrical bodies are more beautiful to humans” (18.08.2008), todettiin:
Pienet eroavaisuudet symmetriassa saattavat heijastaa kehnoa [alkion] kehitystä, altistusta ympäristön tuottamalle stressille tai geneettiselle rasitteelle”, tutkimustiimissä ollut Dr. William Brown (Brunel University, Iso-Britannia) kertoo.
Monilla lajeilla nämä eroavaisuudet ovat yhteydessä huonoon terveyteen, pienempään selviytymisriskiin ja harvempaan lukumäärään jälkeläisiä.
Uudet tutkimustulokset eivät tue aiempaa käsitystä
Viimeisimpien tutkimusten mukaan, ihmisten kohdalla terveydellä ja symmetrialla ei nähdä olevan yhteyttä (toisin kuin eläinmaailmassa).
Live Science:n julkaisemassa artikkelissa ”Why Is Symmetry So Sexy? It Has Nothing to Do with Health” (12.08.2014), kerrotaan tutkimuksesta, joka tehtiin Iso-Britanniassa. Siinä seurannassa oli 4 732 iältään 15-16 vuotiasta nuorta, joita seurattiin syntymästään asti. Tutkimus oli osa laajempaa terveyskartoitusta ALSPAC (Avon Longitudinal Study of Parents and Children), toiselta nimeltään ”90-luvun lapset”. Kokonaisuudessaan siinä seurattiin yli 14 000 perheen terveyttä Bristolin alueella.
3D skannauksen avulla nuorten kasvoja analysoitiin, ja kuvista etsittiin symmetrisiä mittasuhteita. Löydöksiä vertailtiin terveystietoihin, joihin kuului muun muassa syntymäpaino, lapsuusajan terveysongelmat, painoindeksi (BMI) ja älykkyysosamäärä 8 vuoden iässä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei terveyden ja kasvojen symmetrisyyden välillä löytynyt yhteyttä. Epäsymmetrian ei havaittu olevan yhteydessä lapsuusajan sairauksiin ja esimerkiksi alhaiseen syntymäpainoon tai korkeampaan painoindeksiin. Alhainen syntymäpaino ja korkea painoindeksi yhdistetään lukuisiin terveyshaittoihin.
Artikkelissa kerrotaan vielä, että Nicholas Poundin, psykologian dosentin (Brunel University of London), mukaan pieni korrelaatio kuitenkin löydettiin symmetrian ja korkeamman älykkyysosamäärän väliltä. Se kosketti kuitenkin vain noin alle 1% prosenttia tutkituista. Korrelaation katsottiin olevan niin heikko, ettei tuloksille voitu antaa todellista painoarvoa.
Daniel Kruger, evoluutiopsykologi (University of Michigan) tarjoaa muita mahdollisia selityksiä aiheeseen:
Yksi mahdollisuus on, että ihmiset yksinkertaisesti pitävät symmetriasta kaikessa, aina taiteesta luonnon [muotoilemiin asioihin] ja kasvoihin. Toisekseen, ihmiset yleistävät mieltymystään symmetriaan. Vaikeat geneettiset häiriöt tai traumat voivat johtaa huomattavaan epäsymmetriaan, joka on paljon näkyvämpää kuin mitä keskimääräisellä populaatiolla yleensä tutkitaan. Toisin sanoen, ihmiset saattavat alitajuisesti vältellä pienempiä epäsymmetrioita siksi, että ovat oppineet välttelemään [historian saatossa] huomattavampia poikkeamia.
Tai kyseessä voi olla muutakin liittyen kysymykseen epäsymmetrisyydestä, – – .
Esi-isämme ovat saattaneet kantaa populaatiossaan suurempaa kirjoa sairauksia, jotka ovat johtaneet epäsymmetriaan, kuin mitä tänä päivänä, Kruger kertoi Live Science:lle. Uusi tutkimus pitäisi toistaa heimoyhteisöissä, jotka elävät lähemmäs alkuperäistä metsästäjä-keräilijäkulttuuria, ja jotka ovat alttiina joillekkin samoille haasteille, taudeille ja parasiiteille – – .
Kauniit, menestyneet ja älykkäät ihmiset tuovat mukanaan vaurautta
Heillä voi olla piirteitä ja ominaisuuksia, joita muut ihailevat ja joista etsitään inspiraatiota tavoitellessa menestystä omassa elämässä. Toisaalta hyvin viehättäviä ihmisiä myös vierastetaan. Heidän rinnallaan toiset kokevat hermostuneisuutta, riittämättömyyden tunnetta, kateutta ja jopa inhoa. Kauniimpien ja menestyneempien ihmisten pelätään tuovan mukanaan arvostelua, pinnallisuutta ja kilpailua. Joten ensiksi mainitut menestyksen ominaisuudet (kauneus ja älykkyys) voivat olla joillekin myös luotaantyöntäviä ja kaukana mukavuusalueesta.
Ihmisillä on ihanteista huolimatta taipumusta hakeutua samanhenkisten ihmisten pariin, kokeakseen olonsa rentoutuneeksi ja vapautuneeksi. Samanhenkiset ihmiset tukevat perusturvallisuuden tunnetta, jota kokemus kilpailuasetelmasta saattaisi uhata.
Uramaailmassa kauneus tietää kuitenkin rahaa.
Daniel Hamermesh, ekonomian professori (University of Texas), on esittänyt tutkimustuloksiin vedoten, että viehättävät ihmiset yleensä palkataan helpommin. He saavat ylennyksiä aiemmin, ja heille maksetaan palkkaa enemmän, kuin vähemmän viehättäville työntekijöille.
Näiden tutkimusten mukaan kauniit ihmiset tienaavat keskimäärin elämänsä aikana 3-4% enemmän, kuin kollegansa. Tämä koskee sekä miehiä, että naisia. (Lähde: Business insider)
Dario Maestropieri, joka on evoluutiobiologian ja neurobiologian professori (University of Chicago), vetoaa taustalla toimivaan luontaiseen paritteluviettiin. Tämä johtaa siihen, että heteroseksuaaliset vastakkaisen sukupuolen edustajat tekevät parhaansa, saadakseen olla viehättävien ihmisten lähellä. Hän toteaa, että erityisesti miesten aivot ovat suunniteltuja niin, että he tekevät miltein mitä tahansa nostaakseen mahdollisuuksiaan harrastaa seksiä viehättävän naisen kanssa. Tämä voi ilmentyä hyvin hienovaraisestikin päätöksenteossa ja muussa käyttäytymisessä, mutta olla silti täysin alitajuista. Esimerkkinä Maestropieri kertoo, että ihminen saattaa ostaa viehättävältä vakuutusmyyjältä vakuutuksen, jos se nostaisi näennäistä mahdollisuutta harrastaa seksiä tämän kanssa edes 0.01% todennäköisyydestä 0.015% prosenttiin. (Lähde: Psychology Today)
Joskin Hamarmesh epäilee, ettei kyseessä ole vain paritteluvietti mikä tekee ihmisistä menestyneempiä. Hän esittää teorian siitä, että viehättävillä ihmisillä on taipumusta omata ihailtavia persoonallisia ominaisuuksia, kuten vahvempi itsetunto. Tämä on todennäköisesti suoraan seurausta ulkonäöllisistä ominaisuuksista – ja vetoaisi myös työnantajiin.
Hänen ajatuksissaan, kauneus voi mahdollisesti heijastella itsetuntoa, joka ilmenee käyttäytymisessä. Seurauksena heidän ulkonäköänsä arvioidaan enemmän viehättäväksi, ja itsetuntonsa tekee heistä ihailtavia ja paremmin palkattuja työntekijöitä.
Toiseksi mahdollisuudeksi hän esittää, että henkilön kauneus ja persoonallisuuden viehättävyys ovat yhteydessä toisiinsa. Että kyseessä on yleisesti ottaen henkilön persoonan säteilevyys, ei varsinaisesti kauneus, joka nostaa ansioita. (Lähde: Business insider)
Plastiikkakirurgiasta on tullut arkipäiväisempää
Kauneuskirurgiset toimenpiteet ovat yhä useampien ihmisten saatavilla. Kaikki ihmiset voivat panostaa tyyliin näyttääkseen hyvältä. Se onko syntyjään niin sanotusti geneerisen kaunis, on vaikeampi muuttaa ilman turvautumista kauneuskirurgiaan. Kauneuskirurgiset toimenpiteet ovat yleistyneet kuluneen vuosikymmenen aikana myös Suomessa.
Oletettavasti somekulttuuri, hollywood- ja instagram-julkkisten ihannointi ovat olleet merkittäviä tekijöitä kulttuurillisen ilmapiirin kehittyessä siihen suuntaan, että kauneuskirurgiset toimenpiteet ovat yleistyneet niin paljon. Internet on tarjonnut ympäristön, jossa kuka tahansa voi nousta pinnalle hyvin lyhyessäkin ajassa. Nämä ilmiöt vaikuttavat vallitseviin kauneuskäsityksiin ja kilpailuun. Yhä useammilla on myös varaa hankkiutua plastiikkakirurgin veitsen alle, sillä toimenpiteitä tarjotaan asiakkaille myös osamaksuilla. Luotonantamiset ovat tuoneet vaativammat esteettiset hoidot pienituloistenkin ulottuville.
Hesarin julkaisemassa nettiartikkelissa (14.7.2018) kerrottiin kiinalaisesta Kong Xiaoai:sta, joka leikkautti nenänsä ja leukansa. Hän sai lopulta ylennyksen työssään. Haastattelussa kerrotaan, että Kongin mukaan leikkaukset paransivat hänen elämänlaatuaan ja hän pääsi etenemään urallaan, saaden myös huomionosoituksia miehiltä eri tavalla kuin ennen. Työkseen Kongin kerrotaan olevan yliopistotutkinnon suorittanut sairaanhoitaja, joka on työskennellyt hoitajana vuosia. Ylennyksen myötä hän toimii muun muassa sairaalan markkinoinnin parissa.
Haastattelun kysymykseen, onko ulkonäöllä sairaanhoitajankin työssä niin suuri merkitys, Kong vastaa: ”On ilmiselvää, että jos samaa työtä hakee kaksi yhtä pätevää ihmistä, heistä kauniimpi valitaan työhön.”
Asiaa ei Suomessa ole tutkittu, sillä täällä luotamme suhteellisen vankasti tasa-arvon toteutuvan (vaikka miesten ja naisten palkkaeroista puhutaankin). Mutta ilmiö on mahdollista myös Suomessa, joskaan kilpailu ei ole yhtä kovaa kuin Kiinassa ja Koreassa, jossa väestön määrä jo asettaa suuremman kilpailuasetelman. Olemassa on todennäköisyys, että eroja palkkauksen suhteen voi olla julkisen (valtion ja kunnan virat) ja yksityisen sektorin välillä. Myös ala ja kulttuurisidonnaisuus (maiden väliset tasa-arvon tilat) vaikuttavat todennäköisyyteen, kuinka paljon painoarvoa ulkonäölle annetaan työelämässä (miten vaikuttaa palkkioihin ja palkkaamiseen).
Menestykseen tarvitaan muutakin
Uramenestyksen ylläpitämiseen ei kuitenkaan pelkkä ulkonäkö riitä, vaikkakin se on ensimmäinen huomiota herättävä piirre. Menestyksen avain on edelleen sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa, innovaatioden luomisessa ja osaamisessa. Kauniidenkin ihmisten tarvitsee siis omata sosiaalista älykkyyttä, sivistystä ja kouluttautua. Ulkonäöstä huolimatta, ihminen voi olla itsevarma ja persoonana kiehtova, ja se mitä meistä kukin pitää henkilökohtaisesti viehättävänä ja kauniina ei aina vastaa geneeristä kauneusihannetta.
*edit : Kieliasua muutettu
Lähteet:
- To those that have, shall be given, The Economist (2007)
- Why Is Symmetry So Sexy? It Has Nothing to Do with Health, Live Science (2014)
- Attractive people are more succesful, Business Insider (2012)
- The truth about why beautiful people are more succesful, Psychology Today (2012)
- ”26-vuotias Kong Xiaoai leikkautti leukaperänsä ja suoristutti nenänsä, koska uskoi kauniiden pärjäävän paremmin Kiinan kovilla työmarkkinoilla – alle vuoden päästä hän sai ylennyksen, Helsingin Sanomat (2018)
Muuta luettavaa aiheesta:
- Kysely: Suomalaisnaiset uskovat kauneuden tuovan menestystä ja vaikutusvaltaa, Helsingin Sanomat (2016)
- Tässä 7 tapaa, jolla ulkonäkö vaikuttaa palkkaan, Talouselämä (2014)
- Ulkonäkö vaikuttaa uraasi, Talouselämä (2008)