Kolmesta neljäksi

9.10.2017 nannes

Paljon kaikkea, liian vähän aikaa ja virtaa.

Edellinen postaus taitaa olla kesäkuulta. Huh, huh. Kesäkuun jälkeen ollaan muutaman kerran käyty sairaalan kautta pikkuisen kanssa ottamassa vähän lisää happea. Rs-virus sairastettiin vähän ennen juhannusta. Ja sitten ihan perusflunssa vielä myöhemmin. Näköjään flunssat toistaiseksi vaativat vähän järeämpää lisähoitoa. Muuten pienen kanssa menee loistavasti. Tyttö kasvanut kovasti, pituutta nyt 72 cm ja painoa n. 8kg, ikää kohta 11 kk. Aika mennyt ihan hurjaa vauhtia. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Utelias ja toimelias pieni vauhtihirmu. Onneksi ei vielä kävele, meno sen verran hurjaa ryömienkin. Kaikki mahdollinen ja mahdotonkin menee suuhun, koiran ruoasta lähtien. Jatkuvasti saa siis olla valppaana ja seurata tytön menoa. Isosisko välillä ottaa kierroksia, kun ei saa enää rauhassa olla hetkeäkään.

Edellisen kerran jälkeen ollaan myös muutettu. Meillä oli oma talo vuokralla miehen opiskelujen ajan ja nyt odotellaan väliaikaisesti vanhempieni nurkissa vuokralaisten lähtöä. Marraskuun alussa alkaa pienimuotoinen remontti ja tarkoituksena olisi päästä viimeistään muuttamaan jouluksi kotiin. Paljon siis kaikkea. Pinterest täyttynyt sisustuskuvista. Meidän oma koti on todella rakas ja tärkeä. Ollaan remointoitu vanha hirsimökki asuintaloksi n. 6 vuotta sitten. Ajattelin jakaa kuvia myös tänne. Katsotaan, että missä välissä ja millä tahdilla tapahtuu.

Kaiken lisäksi nyt vaan väsyttää. Ihan tosi kovasti ja koko ajan. Jotenkin syksy tänä vuonna ollut erityisen rankka. Ehkä kaikki pikkuseen liittyvä alkaa hiljalleen olla käsitelty jo muuten ja nyt vaan sitten väsyttää. Ei tahdo saada mitään aikaiseksi. Tai ainakin tuntuu siltä. Tosiassa monta projektia meneillään yhtä aikaa ja se ehkä väsyttää eniten. Oon jo tovin haaveillu yhdestä päivästä jolloin saisi vain olla ihan yksin. Nyt pienet väliaikaistilat ja liikaa ihmisiä ympärillä koko ajan. Onneksi kohta päästään kotiin omaan rauhaan. Saa isovanhemmatkin huokaista hetken. Ei tämä järjestely kenellekään varmasti helpoin ole, mutta näillä nyt mennää. Hyvin on onneksi sujunut. Joulun alla suunnitelmissa sitten vain maata sohvalla ja syödä suklaata.

Avainsanat: Koti, Muutto, Perhe-elämä

Perhe Sisustus Lapset

9.6.2017 nannes

Ah, ihana kesäkuun alku.

Aikamoinen aloitus tälle kesälle ollut viimenen viikko. Alkaa olla äiti-ihmisestä mehut nyt aika tarkkaan ulos puserrettu. Esikoinen toi viimeisenä päiväkotipäivänään tuliaisiksi vielä oksennustaudin. Siinä meni sitten kaksi päivää tiiviisti pesukonetta täyttäessä ja tyhjentäessä sekä mattoja pestessä. Ei puhettakaan, että ulos tuleva tavara olisi osunut sille varattuun isoon muovivatiin. Yleensä tavaraa oli milloin sohvalla, sängyllä tai olohuoneen karvamatolla, että näin. Kiitos näistä. Onneksi kaikki muut säästyivät. Iso huoli jo hiipi mielen perukoille, että tauti tarttuisi myös pikkuseen. Tehokkaan eristyksen ja käsihygienian ansiosta tältä siis kuitenkin vältyttiin.

Esikoista harmitti lähinnä, että sovittu matka isovanhempien luo nyt siirtyi. Pääsimme kuitenkin lähtemään muutamaa päivää sovittua myöhemmin. Toiveikkaana pakkasin lapset autoon ja jätin isännän sekä koiran kotiin. Ajattelin, että kyllä tämä arki sujuu samalla tavalla myös vanhempieni kotona. Kuinka väärässä sitä välillä ihminen voikaan olla. Tällä hetkellä hyvin yöunet nukkuva pikkuinen on nyt päättänyt ettei yöllä nukuta. Yö on hyvää aikaa harjoitella kääntymistä mahalleen ja sitten huutaa sängyssä jumiin jäätyään kitarisat ulkona. Takana on nyt 6 hyvin huonosti nukuttua yötä. Voin jo kertoa, että näkyy varmaan jo kilometrin päähän, että pinna on tällä äidillä noin sentin mittanen. Onneksi esikoisella riittää puuhaa. Itselläni on myös se huono tapa etten malta nukkua päiväunia. Varsinkaan, kun pääsee ihmisten ilmoille, nii en malttaisi millään ”tuhlata aikaa” nukkumiseen. Pikkuinen sitten vetelee sikeitä päivällä ja itse tajuan, että olisin voinut myös nukkua yleensä siinä vaiheessa, kun sängystä jo kuuluu iloista jokeltelua. Että sellaista tällä hetkellä. Maanantaina olisi tarkoitus pakata tavarat takaisin autoon ja suunnata takaisin kotiin. Koti-ikävä alkaa jo vaivata. Olisi ihanaa illalla käpertyä omalle sohvalle miehen kainalaan ja nauttia rauhasta. Reissuun on kiva lähteä, mutta kyllä kotona on hyvä. Varsinkin pienen vauvan kanssa. Ensi kerralla raahaan ehkä myös sen mieshenkilön mukaan.

Perhe Vanhemmuus