Huomenna se sitten tapahtuu! BLOGIMUUTTO! Nappaa uusi osoite.

Huomenna, maanantaina 1.4.2019, se sitten tapahtuu. Mun blogi siirtyy MeNaisten sivuille ja samalla alkaa myös mun kolumnien teko MeNaisten printtiin.

Olo on kummastunut. Kuten kerroin jo maanantaina, tämä on ollut piiiiiitkä prosessi. Itse neuvottelut olivat pitkät ja siirtymäaikakin pitkä, joten tuntuu hassulle, että nyt tämä hetki on vihdoin käsillä. Huomenna on sitä paitsi vielä HUHTIKUU! Tässä on se kevät ja muutos, mitä on odotettu vaikka kuinka kauan.

Mä en osaa sanoa, muuttuukoo mikään blogissa lopulta. Tavallaan ei, ja sitten varmasti vaikka kuinka moni asia. Toisaalta en ole koskaan osannut tehdä blogiini mitään radikaaleja suunnanmuutoksia (ainakaan tietoisesti), vaan ennemminkin muutokset ovat tapahtuneet samaa tahtia kun itse olen muuttunut. Toisaalta jokainen blogikoti on muokannut blogia sinne suuntaan, minne se on kulloinkin mennyt. Blogia kun ei kirjoiteta missään tyhjiössä, vaikuttaa sen sisältöön vahvasti se, missä ympäristössä postauksia laitetaan ilmoille.

Tällaisia ajatuksia tähän sunnuntaihin, maaliskuun vikaan päivään!

Ai niin. Mut löytää huomisesta lähtien osoitteesta: menaiset.fi/blogit/kolmistaan

Tulkaa sinne mukaan! Olisi ihana saada uuden MeNaisten porukan lisäksi messiin myös teidät, vanhat kamut <3

Paras tapa saada tieto uusista postauksista on tietysti Instan kautta. 

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

tyo-ja-raha oma-elama tyo

Mä saan oman kolumnin!

Ainiin. Yksi asia jäi kertomatta, kun kerroin muutostani MeNaisiin. (No oikeastihan ei unohtunut. Luon vaan tällaista vittumaista blogidramatiikkaa, jossa jokainen rasahdus kerrotaan omassa postauksessaan).  Samalla, kun mä alan blogata MeNaisissa, saan mä myös oman kolumnipaikan printtilehteen. Iiks, ääks, ööks!

Mä kirjoitin vuosina 2010-2013 kolumnia Kaksplus-lehteen. Se oli oikeastaan mun koko nykyisen työnkin startti, koska kolumnin nimeksi muodostui marraskuisena torstai-iltana, vähän ennen joulukuun 2010 lehden painoon menoa,  ”Kolmistaan”. Samanniminen blogi sen sijaa perustettiin vasta puoli vuotta siitä, kun ensimmäinen kolumniteksti oli julkaistu ja minusta oli tullut äiti.

Koko tuon kolmen vuoden ajan mä rakastin kirjoittaa kolumnia. Olla osa printtilehtiperhettä, osa ihan eri tavalla lehteä. Oli superhauskaa (ja ahdistavaa) haastaa itsensä tekstilajiin, joka ei todellisuudessa ole ihan niin yksinkertainen, kun se kepeydessään antaa ymmärtää. Kun käytössä on vain muutama tuhat merkkiä ja ennen painoon laittoa oman sydämentuotoksen syynää toimituksessa monta ammattitaitoista tyyppiä, luo se fiiliksen, jota esimerkiksi bloggaamisessa – eikä oikeastaan kirjassakaan – saa. Se on ihan erilainen teksti kaikkien muiden rakastamieni tekstien joukossa.

Mun kolumni ilmestyy joka kolmas viikko, eli joka kolmas MeNaisten numero. Niin joten mitä tästä opimme? Ainakin sen, ettei elämä ei ole koskaan valmis. Kun yksi haave on saavutettu, voi alkaa tehdä töitä toisen eteen. Mun tarina tästä menee näin: Kun katsoin yksitoista vuotta sitten G-piste-ohjelmaa ja ihailin Anna Perhoa siinä yli kaiken, en olisi voinut villeimmissä haaveissanikaan kuvitella, että vielä joku päivä mä saan kirjoitella vuorottelevaa kolumnia juuri hänen kanssaan. AIKA HEMMETIN SIISTIÄ!

-Karoliina-

Kuva: yksi mun kolumnikuvista, kuvaajana Juha Salminen

tyo-ja-raha oma-elama tyo