Asuntomyyntipuuhia

Näillä olkaarin ikkunastamme näkyvillä maisemilla: Morjesta!

Kerroin teille viime kuussa, että olemme myymässä asuntoamme Lahdessa. Ensin koitimme myydä itse, mutta kuten Eepi sanoin: ”eihän kukaan osta asuntoa 15-vuotiaannäköiseltä tytöltä”. Näytöillä kävi hyvin väkeä, mutta kun rahasta piti alkaa puhumaan, olimme siihen Eepin kanssa liian ujoja. Huomaa, ettemme ole bisneshenkisiä 🙂

Niinpä päätimme lopulta ottaa välittäjän. Nyt asunto on uudella hinnalla ja myyjällä myynnissä. Luulisi, että täysin rempattu asunto, jonka näköpiirissäkään ei näy mitään kalliita saneerauksia, menisi tällä hinnalla nyt kaupaksi. Itse ainakin kartan sellaisia kohteita, jonka edessä häämöttä putkirempat ja muut isot projektit. Niin ja onhan käytännön asiatkin nyt ihan varmasti hyvissä käsissä, kun takana häärii välittäjäammattilainen.

En ole vielä uskaltanut alkaa fiilistelemään muuttoamme. Jotenkin tuntuu sille, että tämä vanhan asunnon keissi pitää saada ensin päätökseen. Hengen hätähän tässä myynnissä ei onneksi vielä ole, mutta olisi kiva päästä jo miettimään uusia tuulia. Niin ja tyhjentämään kaappeja! Tavaraahan menee uuteen kotiin, kirppikselle, sukulaisille ja kamuille. Olen aika täpinöissäni, että nyt on hyvä tilaisuus karsia kaikki turha roina. Uuteen kotiin ei tule nimittäin mahtumaan puoliakaan tästä tavaramäärästä.

Arvaattekos, minne olemme muuttamassa? Niin ja millaiseen kotiin?

-Karkki-

Kuvat:
Karkki
Timo Kanervo