Pärjäisitkö 100 tavaralla?

Heippa,

 

ja vihdoinkin ollaan taas toimivan nettiyhteyden äärellä,jes! Olimme viikon lomalta Helsingistä, ja läppäri ei jostain syystä toiminut minkään kahvilan netissä, eikä edes loma-asunnollamme. Nyt kuitenkin netti rullaa omalla sohvalla, pyykkikone pesee neljättä reissukoneellista ja ah: kyllä koti on vaan ihana paikka (vaikka lomareissuilla onkin aivan huippua!)

Ollessamme viikon neljässäkymmenessä neliössä, parin kassin (no okein, ehkä kahdeksan kassin) kanssa, aloin miettiä, tarvitsemmeko todellakin arkielämässämmekään niin paljon tilaa ja tavaroita kuin nyt olemme tottuneet ympärillemme haalimaan. Olen jo aikaisemminkin lukenut, niin kuin varmaan sinäkin,  useastakin lehdestä Dave Brunon kehittämästä sadan tavaran haasteesta (100 things challenge). Brunon mukaanhan  olisimme onnellisempia ja vapaampia, jos ympärillämme ei olisi niin paljon tavaraa. Itse asiassa, hänen mukaansa ihminen tulee toimeen sadalla henkilökohtaisella tavaralla. Reissussa jonkinlainen tavarankarsinkainto alkoi kehittyä minunkin päässäni…

Olen aina kuvitellut, että rakastan mininmalismia, mutta kun vilkaisen oikein kunnolla ympärilleni kodissani, ei sitä huomaa enää oikeastaan mistään. Toki huonekalujemme linjat ovat pääosin yksinkertaisia ja skandinaavisia, mutta siihen se sitten jääkin. Lattioilla lojuu miljoonia leluja, vessankaappi pursuaa kaikenlaisia purnukoita, ja vaatekaapit…niistä ei oikeastaan voi edes puhua.

Kun muutimme tähän asuntoon vuosi sitten, oli meillä paljon ylimääräistä kaappitilaa. Asioilla oli myös omat paikat! Nyt kaikki kaapit pursuavat, ja tavarat ovat koko ajan hukassa. Päätin siis, että tämän on loputta tänä kesänä! Pistän nyt siis pystyyn oman tavarahaasteeni. Se menee näin:

 

KAROLIINAN TAVARAHAASTE:

1.  Siivoan lomani aikan muutaman kaapin viikossa. (Näin ei tule siivousähkyä. Ehkä.)

2. Annan pois  kaiken sellaisen,

a. jolla ei ole todellista(!) tunnearvoa

b. jota en ole käyttänyt vuoteen

c. jonka edustamaa elämää en (enää) aidosti elä (esim. miljoonat biletopit tai askarteluvälineet).

3.  Pidän kaapeissani edelleen kausikoristeita ja harvoin käytettäviä juhlakamoja, mutta karsin ne mahdollisimman pieneen. Kukaan ei oikeasti tarvitse kymmentä joululyhtyä ja kolmeatoista koristepääsiäismunaa!

4. Etsin kaappeihin jääville tavaroille toimivat paikat.

5. Heitän jatkossa jokaista uutta tavaraa kohden kaksi vanhaa pois.

6. Pyrin ostamaan vain sellaisia asioita, jotka uskon säilyvän yli kymmenen vuotta.

Intoni tämän asian suhteen on nyt niin korkealla, että uskon ihan oikeasti myös toteuttavani tämän projektin. Sen verran ollen itselleni kuitenkin armollinen, että seuraaviin asioihin en vielä ehkä voi kajota:

– omat ja Neidin vaatteet. Tosin lastenvaatteilla peruste on mielestäni selkeä: Niitä kuluu niin paljon, että muutamalla ei selviä.

– kengät

– muoviset jättirihkamasormut, jotka ovat heikkouteni.

 

Vaikka kipeää tekee, karsintaan joutuvat kuitenkin:

– meikkipussikokoelma

– meikkikasat

– aikauslehtipinot, johon aina olen aikeissa palata, enkä koskaan kuitenkaan palaa.

 

Onko teille herännyt into karsia kotinne tavaramäärää?

Ja vielä: olemmeko tottuneet liikaan roinaan, mikä sen merkitys on hyvin(pahoin)voinnillemme?

 

Hauskaa uutta viikkoa, tyypit! Kuvat HKI-reissulta: Lintsiltä, Ikeasta, Korkeasaaresta, Espalta..

 

-Karkki-

Kuvat:

Eepi&Karkki, iPhone 4

Neidin vaatteet (joita ei ole ennen blogissa mainittu):

Lippis,DC

Huivi,H&M

Kirsikkatoppi, Benetton

Huppari, Makia (ystiksistä)

Eepin vaattet:

Hattu, Kangol

Farkkupaita, H&M

Ankkuripaita, Rock Paper and Scissors

Tennarit,Converse

Karkin vaatteet:

Raitatoppi,Gina Tricot

Neule, Carlingsin oma merkki (alesta)

T-paita, Volcom (ystiksistä)

Chinot, Gina Tricot (kirppikseltä)

Laukku, Monki

Tennarit, Converse