Eron anatomia

Hassua, miten ihmiskroppa reagoi. Kriisin keskellä sitä toimii, tekee ja puskee kuin juna, mutta kun tilanne alkaa edes vähän selkiytyä, ja stressit – muutto, asunnnonmyynti ja muut – on hoidettu, huomaakin yhtäkkiä olevansa ihan naatti. Ennen niin aktiivinen ja reipas minä onkin yhtäkkiä hidas ja löysä haahuilija, jota nukuttaa koko ajan.

Nykyisessä elämänmenossa usein unohtuu se, että ihminen on kokonaisuus. Kokonaisuus, jossa mieli ja ruumis ovat yhtä. Itse ainakin olen monta kertaa laiminlyönyt fyysistä minääni. Painanut menemään ja odottanut, että kyllä se kroppa sieltä perässä kulkee. Vaan kun itseään, myös sitä fyysistä itseäänkin, on välillä kuultava.

Alkuvuodesta, eron ollessa aivan konkreettisesti käsillä, mä laihduin todella nopeasti useita kiloja. Ruoka tökki, mua oksetti koko ajan ja lämpöilin monta viikkoa kuumeen ja ei-kuumeen rajamailla. Kävin lopulta muutamissa verikokeissakin, mutta vastaus oli, kuten olin odottanutkin: ”Stressistä johtuva reaktio”. Silti painoin eteenpäin. Touhusin, järjestelin ja organisoin. Untakin sain ainoastaan melatoniinin avulla. Tuntui kun aivoni olisivat juosseen sitä tahtia, että ainoa keino katkaista niiden raksutus oli napata tabletti ennen sänkyyn menoa.

Kun muutto omaan kotiin sitten pari viikkoa sitten koitti, alkoi ruokakin maistua . Ja kyllähän se muuten maistuukin! Ei pienin askelin, vaan jatkuvana meganälkänä, joka jatkuu edelleen. Maha kurnii ennätysajassa ja ennen aamupäiväkahtatoista olen usein jo ehtinyt syödä kaksi aamupalaa ja kaksi lounasta. Tuntuu, ettei mikään ruokamäärä olisi tarpeeksi.

Ruokahalun kylkiäisenä on tullut kuitenkin väsymys. Itse olen aina ollut (kevät)virkku, mutta nyt koen ensimmäistä kertaa elämässäni kevätväsymystä. Olen mennyt monina iltoina nukkumaan F:n kanssa kahdeksan maissa ja päivien kahvinjuontitarve on lisääntynyt siinä määrin, että olen joutunut asettamaan itselleni sumppirajoituksen.

Odotan jo kauheasti normaaliksi, virkeäksi ja aktiiviseksi itsekseni muuttumista, vaikka toisaalta ymmärrän oikein hyvin, että tämäkin vaihe on vain elettävä läpi. Nyt on varmasti fiksuakin kerätä voimia. Nukkua ja syödä.

Kuulostavatko oireet tutuille? Hyviä niska-, hartia- ja selkävenytysvinkkejä saa muuten myös antaa. Viikolla oli sellainen migreeni, että tiedän sen todellakin johtuvan vaan venyttelyn laiminlyönnistä.

Ihanaa viikonloppua! 1/2 sairastanut vatsataudin tällä viikolla. Toista tulemista odotellessa…

-Karoliina-