Kauan on liian paljon?
Moikkis,
kuten olen jo yhden kokonaisen kolumnin, ja ainakin parin postauksen verran avautunut, ei F:lle ole tulossa sisaruksia. Tai siis ainakaan lähivuosina. Jos koskaan. Jos semmoiset asiat ovat edes jonkin verran omassa päätäntävallassamme.
Tästä seikasta huolimatta olen säästellyt jokaikisen F:n pieneksijääneen vaatteen ja jo poiskäytöstä menneen lelun. Puhumattakaan niistä isoista rohjoista: vaunuista, sitteristä ja muista megaromppeista. Niin no miksikö? Ei ole pokkaa laittaa niitä pois! Ja kuitenkin ne vähän ottavat päähän varastontukkeena.
Vaikka nyt koko raskaus- ja vauva-aika eivät yhtään hotsitakkaan, mietin, josko pääni kääntyykin joku päivä. Ihan yht`äkkisesti. Semmoinen impulsiivinen toiminta kun sattuu olemaan minulle ja meille hyvinkin tyypillistä.
Se jo tiedetään, että se klassinen 2-3 -vuoden ihanneikäero (uusimman Kaksplussankin esittelemä gallupluku!) on meidän perheessämme jo ylitetty, joten en oikein tiedä, kuinka vauva- ja taaperokamppeiden kanssa pitäisi tässä tilanteessa toimia. Enkä oikein tunne edes ketään, joka olisi samassa tilanteessa.
Sitäkin olen pohdiskellut, että jos F saa sisaruksen esimerkiksi kahdeksan vuoden päästä, eihän silloin kuitenkaan kehtaa pitää vuoden 2010 vaatteita. Vai kehtaako? Muuttuuko vauvamuoti? Meneeko H&M-laatu jo reikäiseksi varastolaatikosta? Mitä jos säästelisin vaan laadukkaat PO.P:t ja vaikkapa varmasti klassikoiksi nousevat Aarrekidit ja tietyt Pomp de Lux -helmet? Tai jemmailisin Me&I:ta kaapissani vielä seuraavt 5 vuotta, ja käärisin kovat massit sitten myymällä ne oikein superfaneille? Entä jos ehkä-sisarus onkin poika, ja kamat menevät joka tapauksessa sitten hukkaan? Mitä, mitä, mitä?
Nyt jeesausta kehiin, tyypit! Jemmatakko vai pistää kiertoon?
-Karkki-
P.S. Uusimmassa Kaksplussassa on siis muuten aivan superhyväjuttu (Vuosi vai viisi?, Matilda Katajamäki. Alkuperäiset kuvat: Johanna Levomäki, Pasi Leino, Sampo Korhonen) sisarusten välisistä ikäeroista! Suosittelen! Taidan tallettaa tämän taulukon kännyni muistiin:
