Heinäkuinen kotikeskiviikko

Onpa ollut mukava päivä tänään. F tuli kotiin aamusta. Iloisena, hikisenä ja niin söpönä, että tekee koko ajan mieli pussailla häntä. On pesty pyykkiä, kuunneltu musiikkia, laulettu, puhuttu, leikitty, potkulautailtu, käyty kirjastossa, kokattu, nähty ystävää ja vietetty aivan tavallista päivää meidän tyttöjen kesken. Nyt illalla vielä rauhoituttaan katsomaan leffaa ja syömään poppareita. F saa tänä yönä nukkua vieressäkin.

Kun katselin F:ää päivällä tuossa lattialla kokoamassa Lego Friendsejä, tuli aivan valtava rakkauden tunne. Alkoi ihan itkettää. Miten mahtavaa on nähdä, että oma lapsi voi hyvin. On hassu, ruskettunut ja kiinnostunut ympärillä olevista ihmisistä ja asioista : ”Miten ”silta” liittyy rakkauteen?” (Kuunnellessa Anna Puuta), ”Millainen ihminen on kiittämätön?” ”Mä en pidä pappikohtauksista häissä.” ”Voiko ei olla joskus joo?”

-Karoliina-