Ylistys 100-vuotiaalle Suomelle

Kaupallinen yhteistyö: S-ryhmän ravintolat/ Raflaamo 

Minulla on ollut tässä jo hetkisen aikaan vähän luopio-olo, koska en ole millään tavalla juhlistanut Suomi 100 -juhlavuotta. Kaupat ovat pullollaan sinivalkoisia tuotteita, järjestetään juhlakonsertteja ja esityksiä, mutta en ole silti oikein päässyt mukaan tähän juhlahumuun.

Itsenäisyyspäivän ja joulukuun lähestyessä ajatukset ovat kuitenkin kääntyneet yhä enemmän satavuotiseen Suomeen. Minun mummoni olisi täyttänyt tänä vuonna myös sata, ja siksikin vuosi tuntuu niin merkitykselliselle. Muistan, kuinka lapsena aina laskin mummon iän Suomen iästä. Oli hassua, että alkuvuodesta syntynyt mummo oli vanhempi kuin maa, jossa asuimme.

Olen juhlattoman vuoteni lopuksi alkanut kuitenkin kiriä tahtia. Tarkoituksena on osallistua ainakin yhteen Suomi 100 -teemaiseen valokuvanäyttelyyn, F:n koulun Suomi 100 -juhlaan ja viime viikonloppuna söin myös ensimmäisen teemavuoden mukaisen illalliseni. Tampereen Ilves-hotellin alakerrassa sijaitseva Frans&Marie-ravintola esitteli nimittäin parastaan, kun pääsin nauttimaan Suomi 100 -juhlamenusta. Kolmen ruokalajin illallisesta, jonka inspiraationa toimi kotimaiset puhtaat maut ja maamme ruokaperinteet.

Vaikka erilaisia menu-paketteja tarjoaakin lähes jokainen ravintola oli kyseessä sitten juhlavuosi tai ei, minusta tämmöiset tempaukset ovat ihania. Itse asiassa ilman napakkaa teemaa minun tulisi harvemmin valittua etukäteisesti räätälöity menu, mutta kun se tarjotaan näin tärkeään aiheeseen nojaten, innostaa se kokeilemaan makuja, joita ei muuten ehkä ravintolautaselleen valitsisi.Sitä kun tulee muuten valittua niin helposti sellainen ravintoillan vakiokaveri  – lehti- tai pippuripihvi – jos ei tällä tavalla rohkaista koittamaa vähän jotain uutta. 

Me istuimme Frans&Mariessa lauantaina ystäväpariskuntamme kanssa. Lohitartar-alkuruoka ja mustikkajäädyke olivat kaikille samat, mutta pääruuan suhteen jakauduimme kahteen leiriin. Puolet porukasta valitsi kotimaisen karitsan pannupihvin, puolet paistettua kuhaa ohralla. Tai no – itse asiassa lautaset kiertivät lopulta kaikkien maistettavana, koska jokainen halusi päästä testaamaan kaikkia menun makuja. Aterioita rytmitti juomapaketti, joka oli suunniteltu tuomaan jokaisen ruokalajin makuja parhaalla tavalla esille.

Pidin ihan jokaisesta aterian osasesta, mutta parhaat pöytäseurueemme suosikki oli ehdottomasti alkuruoka. Tartar, siian mäti ja kaikki annoksen osa-alueet olivat vain niin hyvin balanssissa. Toinen suosikkini liittyi kyllä ravintolan palveluun. Henkilökunta kun oli niin hirmuisen ammattitaitoista ja ystävällistä, että vaikka allekirjoittanut rikkoikin muun muassa sisääntulossa jo parit kolmet viinilasit kanveesiin, ei hymy hyytynyt missään vaiheessa. 

Tänään olisi tarkoitus käydä ystävillä, joulutorilla ja valmistaa jotain ihanaa ruokaa. Minä olen tartar-hullu, mutta en ole koskaan valmistanut sitä itse. Ehkä inspiroituneena Suomi 100 -menusta voisi tänään kokeilla tartarin valmistusta ihan itse. Niin ja ostaa – ekan kerran elämässä – sinivalkoiset kynttilät ikkunalaudalle. Sellaiset, jotka mummolla aina itsenäisyyspäivän tienoilla oli.

-Karoliina-