10 vinkkiä, joiden avulla selätin liikuntakammon

Olen liikkunut nyt säännöllisesi reilut viisi viikkoa. Se olisi toisille varmasti vain todella pieni alku, mutta minulle se on suuri saavutus. Yleensä kun sportti-into on kuihtunut jo paljon nopeammin. Tai en ole saanut edes aloitettua sitä, koska on jo etukäteen ärsyttänyt niin paljon.

Nyt kuitenkaan innon loppumisesta ei ole tietoakaan. Päinvastoin. Tuntuu jopa hassulle kirjoittaa tämä, mutta totta on, että oikein himoan hikoilemaan. Minusta tuntuu, että liikunnattomat päivät ovat paljon ilottomampia, tahmeampia ja hitaampia kuin ne, jotka saan aloittaa salilla tai lenkillä.

Sunnuntaina tosin iski toki pieni takapakki liikkumiseen. Heräsin sunnuntaiaamuna nenä tukossa vähän huonoon vointiin. Päätin helpottaa tukkoista oloa lähtemällä lenkille irrottelemaan räkää, joka aluksi toimikin todella hyvin. Iltapäivällä iski kuitenkin palelu ja koko kropan voipunut olo. En tiedä, oliko lenkki siihen väliin hyvä vai huono, mutta joka tapauksessa tässä on tullut nyt podettua aikamoista flunssaa koko alkuviikko.

Kokosin omasta flunssaviikostani huolimatta tähän alle muutamia vinkkejä, jotka ovat helpottaneet minua liikkumaan. Jotkut niistä saattavat kuulostaa superliikkujien korvaan aivan pöllöille, mutta itseäni on auttanut IHAN KAIKKI liikkumista helpottavat yksityiskohdat. Ne, jotka selättämällä on vielä vähemmän tekosyitä olla menemättä salille tai lenkille (tai minne ikinä oletkaan menossa sporttailemaan).

10 VINKKIÄ LIIKUNTAAN, JOSSA EI OLE TILAA TEKOSYILLE:

1. Varaa liikuntahetket kalenterista. Jos ne on kirjattu kalenteriin, on ne yhtä tärkeitä kuin jokin muukin meno. Ilman tätä ainakin itse havahtuisin monta kertaa vasta lauantaina niin, ettei koko viikolla olisi tullut liikuttua kertaakaan.
2. Pidä salikassi (tai mikä tahansa sisäliikuntakassi) aina valmiina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kassissa on aina puhtaat salikamppeet, vaihtovaatteet, pesuvehkeet ja pyyhkeet odottamassa uutta liikuntaa. Itsellä lykkääntyi monen monta kertaa treenin aloittaminen ihan vain siksi, että ei jaksanut tehdä sitä operaatioita, että alkaisi etsiä ripotelleen kaapissa olevia kamppeita yhteen paikkaan. Sama pätee tietysti myös ulkoliikuntaan. Minulla on ollut nyt pakkaslenkeillä neljän housun, kolmen paidan, takin, huivin, pipon, teknisten villasukkien ja hanskojen -kombo, ja jos niitä ei olisi kaiveltu valmiiksi yhteen laatikkoon, veikkaan, että lenkit jäisi tekemättä.
3. Osta salitoilettipussi, jota pidät niin ikää aina ”ladattuna”. Jos dödöjä, rasvoja ja pesuaineita joutuu siirtelemään viikon ja saman päivänkin aikana monta kertaa kylppärin kaappiin ja sieltä kassiin, A)aina joku unohtuu ja B)hermot menee.
4. Osta salikassiin nopeasti imeytyviä ja helposti käytettäviä ihotuotteita. Vaikka muuten suosinkin Madaran vartalovoita, salikassissa minulla on aina suihkutettava ja supernopeasti imeytyvä Vaselin-ihorasva. Suihkussa toimii parhaiten Nivean kosteuttava pesuvaahto.
5. Älä vetoa kiireeseen. Olen monen monta kertaa elämässäni vedonnut siihen, etten voi liikkua, koska minulla ei ole siihen aikaa. Jos oikeasti mietin, ainoastaan ne ajat, kun asuin yksin F:n kanssa kaksin ja tein kahta työtä, olivat aidosti sitä aikaa, kun ei vaan aina ollut mahdollista mennä liikkumaan. Tai olisi varmasti ollut mahdollista silloinkin esimerkiksi niin, että olisin pitkittänyt F:n päiväkotipäivää ja mennyt lenkille oman työpäiväni jälkeen ennen lapsen hakua, mutta sitä korttia halusin käyttää aika harvoin. Nykyinen työntekoni tosin mahdollista joustot paremmin. Mutta ei sekään ollut aluksi minulle selvää, miten raivaisin päiviini liikunta-aikaa. Olen kuitenkin tajunnut, ettei työt katoa minnekään tekemällä: Vaikka raivaisin aamusta kaksi tuntia liikkumiseen, tai sitten en, työpöydälläni on aina saman verran tekemättömiä hommia. Miksi en siis käyttäisi aikaa myös liikuntaan?
6. Kirjaa liikkumisiasi vähän ylös esimerkiksi kännykän muistioon. Minua kannustaa ainakin se, että näen konkreettisesti muistiinpanoistani sen, miltä tasolta (painot tai juoksun) on aloittanut ja miten kehitys tapahtuu.
7. Ota liikuntakaveri. Meillä on ollut F:n kaverin äidin kanssa tapana käydä lenkillä sillä aikaa, kun tytöt ovat treeneissä. Ja miten loistava tapa liikkua! Kelit eivät ole varsinaisesti suosineet meitä noina päivinä, ja jos olisi yksin pitänyt lähteä, olisin varmasti skipannut koko lenkin. Mutta kun lenkkitreffit on sovittu toisen kanssa, ei voi noin vaan luistaa.
8. Jos liikunnan aloittaminen tuntuu vaikealle, aseta itsellesi välitavoitteita ja niihin pieniä palkintoja.
9. Keskity siihen, mikä on sinun omasta mielestäsi liikunnassa parasta. Pidä kurjia osa-alueita vain pienenä osasena matkan varrella. Minä esimerkiksi rakastan hölkkähikeä ja toisaalta liikunnan jälkeistä oloa, kun kropan on saanut pestyä ja puettua normivaatteet ylle. Siksipä haenkin pontta liikuntaan niinä päivinä, kun se ei muuten kiinnostaisi, näiden tunteiden fiilistelystä.
10. Jos liikunta tuntuu vastenmieliselle, anna itsellesi lupa keskeyttää se. Luin joskus tällaisen vinkin: Jos lenkki tökkii, pue kamat päälle ja lähde lenkille silti. Jos kuitenkin 5 minuutin jälkeen edelleenkin ärsyttää, saa kääntyä takaisin. Sellainen optio toisaalta vähentää lenkillelähtöahdistusta, mutta toisaalta aika usein ongelma on itse liikkumaan lähtemisessä, ei itse liikunnassa. Joten varmasti 9/10 kerroista päätyy siihen, että lopulta lenkki tulee kuitenkin hoidettua kunnialla loppuun. Ja jos joskus tekeekin mieli edelleen kääntyä kotiin, mitä sitten. Joskus saa mennä niinkin!

Kivaa torstai-iltaa! Vaikka en pidäkään talvesta, on pakko myöntää, että nyt on juuri niitä talven parhaita päiviä. Aurinkoa, lunta ja talviriehoja.

-Karoliina-

Kuva: Sari Pelho