Kirkossa ja kirjastossa

Maailmassa on enää harvoja paikkoja, joissa on oikeasti hiljaista. Siksi sellaiset paikat kun kirkko ja kirjasto ovat paikallaan. Niihin en halua mökää enkä mitään modernia menoa. Ollaan vaan ihan suut kiinni ja kuunnellaan, kuinka humisee.

Kyllä muuten järkytyn, kun kävin Sellon kirjastossa. Idea kauppakeskuksen hengailupaikasta on kyllä kieltämättä ihailtava ja innovatiivinen. Mutta tämä kirjastonatsi ei vaan kestä, että pyhässä paikassa saa mölistä. Ja kiljaista konsolipelikapula kädessä. Ja leikittää taaperoita rivissä. Missä ummehtunut kirjojen haju? Ja hyshyssiä sihisevä kirjastovirkailija?

Palasin kodin viereiseen tasakattoiseen kirjastohirvitykseen, jossa haisee ja jossa palvelu pelaa. Ja jossa katsotaan pahalla silmällä – minä ainakin katson – jos ei muisteta kuiskata. Joskus perinteinen on parempi.

 -Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.