Mihin hän oikein pystyykään?

F on selättänyt jo taudin, mutta Esko ja minä olemme vielä heikossa hapessa. Mutta onpa tässä taudissa ollut karmeudessaan jotain hyvääkin: Tämän vuorokauden aikana olen ymmärtänyt, kuinka omatoiminen ja reipas F onkaan, kun hän saa siihen vain tilaisuuden. Meidän maatessa toimintakyvyttöminä F on saanut itselleen sapuskat eteen, vaatteet niskaan,pinnit päähän,hampaat pestyä ja leikit tehtyä. Ok. Ei ole ihan kaikkein siistein koti ja lounaskin sipsejä ja muroja, mutta so what.

Ja emmehän me todellakaan ole neljävuotiasta ylipalvelleet, vaan toki hänen on täytynyt omat vastuualueensa tähän mennessäkin hoitaa. Olen tähän asti kuitenkin kuvitellut antaneeni F:lle tarpeeksi vastuuta ja riittävästi velvollisuuksia kotona, mutta huomaan, että enemmänkin voisin antaa. Pikkumimmihän pystyy vaikka mihin.

Ehkä jatkossakin pitäisi antaa F:lle enemmän liikkumatilaa ja omia kotitöitä. Pitäisi varmasti itsekin löysätä vähän niistä oikeista tavoista toimia, koska näköjään homma rullaa – ainakin välillä – myös tällä 4-vuotiaan omallakin staililla.

Onko teillä kokemusta siitä, että kun vanhemmat makaavat petipotilaina, lapsesta paljastuu uusia kykyjä? Ja mikä on ollut yllättävin venyminen, johon mininne ovat pystyneet?

Kivaa maanantaita!

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.