Potkulauta lapselle: Leikkikalu vai oikea kulkupeli?

Kun kirjoitin kantokiertueen aikaan kantorepusta, moni oli sitä mieltä, että isona tyttönä Neiti-F:n tulisi kävellä kaikki matkansa. Noh. Kerroin jo silloin, että vaikka meillä on pitkiä matkoja varten auto, liikumme pääasiassa kaupunkimatkamme julkisilla. Ja silloinhan kävelykilometreja tulee helposti kymmeniä päivässä: Ensin bussilla jonnekin kivaan leikkipuistoon, ja sieltä kahviloiden, kauppojen ja uusien leikkipuistojen kautta taas uusiin kohteisiin. Jos F:n pitäisi kävellä ne kaikki, voisin sanoa, että koko tapamme viettää kauniita päiviä muuttuisi.

Koska rattaiden käyttö ei enää F:n pituuden (ja luonteen) huomioiden enää onnistu, olen pohtinut, miten ensi kesän pitkät kävelypäivät hoidettaisiin. Ja vastaus on tullut vastaani ihan vain katukuvaa katsellessa. Olen pistänyt merkille, että todella monella kaupunkitenavalla on nykyisin käytössään potkulauta.

Joskus ajattelin, että potkulaudat ovat vain leikkikaluja, mutta nyt olen huomannut, että nehän voisivat (ehkä) toimia myös ihan oikeana liikkumisen helpottajana. Niillä kun pieni pääsee vaivattomasti eteenpäin. Ja ne on kätevä napata kainaloon bussi- tai sporamatkan ajaksi.

Urheiluliikkeissä varmaan osataan kertoa potkulautojen teknisistä ominaisuuksista, mutta onko teillä lukijoillani käytännön vinkkejä siihen, mitä potkulaudan ostamisessa juuri 4-vuotiaalle tulisi huomioida. Kuinka vaarallista potkuttelu liikenteen seassa on? Kaksi, kolme vai neljä pyörää? Metalli vai muovirunko? Taittuva vai ei-taittuva varsi? Muoviset vai metalliset pyörät? Pelkkä kypärä vai koko suojasetti?

Olisi mahtavaa, jos voisitte jeesata 🙂

-Karoliina-

* vihreä Puky-potkulauta Mimiliistä // punainen MicroMax red 3 scooter -lauta XXL:stä //  Revolutuin J Scooter 120 -potkulauta Stadiumista // Smobyn Frozen-potkulauta NetAnttilasta . Kuvat lainattu jälleenmyyjien sivuilta.

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.