Korvakorut 4-vuotiaalle. Hitti vai huti?

F on jo melkein vuoden verran halunnut itselleen korviksia, ja pääsiäisenä hänen toiveensa sitten lopulta toteutui. Vein hänet nimittäin korvakorulaitolle kello- ja koruliikkeeseen, jossa itsekin sain ensimmäiset korvikseni yli 20 vuotta sitten.

Vaikka F halusikin korviksia hirveästi, jännitti toimenpide silti häntä melkoisesti etukäteen. Pelkäsin vähän itsekin sitä, ettei F ensimmäisen korvan nipistyksen jälkeen uskaltaisi ottaa toista korua lainkaan. Mutta lopulta kaikki meni todella hyvin. Pidin F:ää kädestä kiinni, ja kokenut korvakorulaittaja napsautti korvikset sukkelasti korviin. Ihan pienet itkut F tosin tirautti, mutta itku loppui heti, kun hän pääsi ihailemaan koruja peilin kautta.

Vaikka olenkin todella ja aidosti sitä mieltä, että pienten tyttöjen(KIN) pääasiallinen tarkoitus on juosta räkä poskella kurassa ulkona ennemmin kuin keskittyä ulkonäköasioihin, en kuitenkaan raaski vastustaa harmittomia kaunistautumisleikkejä tai tyttömäisiä turhamaisuuksia, joita F todella itse rakastaa. Tarkoitan siis sitä, että jos lapsi omaehtoisesti(!) haluaa kimalletta, kynsilakkaa, ihanat hiuspinnit tai vaikkapa juuri korvikset, en koe niitä asioiksi, jotka tulisi kieltää (Toinen asia ovat tietysti vaikkapa hiusten värjääminen, joista voi oikeasti olla jotain terveydellistä haittaa!!)

Korvisasian tiimoilta aloin itse pohtia myös sitä, miten joskus tulevaisuudessa suhtaudun meikkaamiseen F:n kohdalla. Nythän meikkiasiat ovat luonnollisestikin olleet naamiaisasutouhuja varten, mutta minkähän ikäisenä hän haluaakaan alkaa meikata kouluun. Jos siis haluaa ollenkaan. Itse muistan, että sain luvan laittaa koulumeikkiä 7.luokkalaisena, ja ainakin nyt ajateltuna se tuntuu fiksulle ikärajalle.

Minkä ikäinen lapsi tai nuori on sinusta sopiva ottamaan korvakorut? Entä meikkaamaan, lakkaamaan kyntensä tai laittamaan hiusväriä?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.