Flow – kolmen päivän taideteos

Harvoin on tällaisia muutaman päivän jaksoja, jolloin olotilat voisivat muutella niin radikaalista toistensa kesken.

Mulla oli ensimmäinen työpäivä perjantaina. Ja sehän tarkoittaa, että nuttura oli (ainakin vertauskuvallisesti) aamupäivällä vedetty hyvinkin kireälle ja ajatuksissa pyöri vain sellaiset asiat kuin arki, almanakka ja aikuismainen käytös.

Kun tähän kenttään olin juuri taas oikeanlailla solahtanut, ja muistanut, mitä siellä lomantakaisessa elämässä oikein olikaan, repäistiin mut saman tien uudellenne loman jatkoajalle, Flow`hn ja kesän yhteen makeimmista jutuista. Aikamoista fiilisten vuoristorataa!

Musta on vaikea kirjoittaa varsinaista festaripostausta, koska en mä ole mikään festarikonkari, joka viilettää ohjelmataulun ja esiintyjähaastisten perässä pitkin aluetta. Mutta ehkä mun ei tarvitsekaan olla mikään pro-musadiggari, etten Flow`n sopisi. Itse asiassa – ja hipsterithän mut tästä tietysti kohta naulitsee – mutta musta erityisesti Flow on sellainen tapahtuma, jossa voi aivan hyvin hengata, nauttia ja mennä flown mukana ilman, että tietää kuka mummon vanhoihin kalsareihin pukeutuva synasoittelija lavalla juuri tällä hetkellä oikein onkaan. Riittää, että se kuulostaa hyvälle!

Mulle Flow on kolmepäiväinen tiivistymä kaikesta siitä, mitä mä Helsingissä, kaupunkielämässä, kesässä ja ympäröivissä ihmisissä rakastan. Omanperäisiä, iloisia, kohteliaita ja sivistyneitä tyyppejä. Joka puolella näkyvää kauneutta ja asennetta. Ja sitä, että oman näkemyksensä ja selvästi haaveidenkin eteen on tehty kaikkensa. Koko Flow on nimittäin yhtä kokonaisuutta ruokateltoista siivoajien asujen ja esiintyjien kautta valaistukseen. Miten julmetusti festareiden onkaan tehty sitä työtä, joka ei olisi pakollista. Ja juuri sitä, mikä tekee Flowsta koko Suomen kauneimman tavan viettää kesän viimeistä viikonloppua!

-Karoliina-

P.S. Tyttäremme jatkaa vanhempiensa kanssa samanhenkistä festari-intoilua. Lastensunnuntain parasta antia olivat kuulemma saippuakuplat, DJ Koiran kamun Alinan apinakutitukset ja ystävän, Lähiömutsi-Hannen tyttären, kanssa maassa päättömästi möyriminen.