Joulu, viime tippa -ihmisen painajainen!

Olen ihminen, joka rakastaa suunnitella aikatauluja ja töitään. Sellainen viiden kalenterin ja monen to do -listan systeemi on se, josta nautin ja jonka avulla pidän homman hallinnassa.

Tämä suunnitelmallisuus ulottuu elämääni pääsääntöisesti kuitenkin vain töiden (ja aikanaan opiskelujen) osalle. Ja muuten voisinkin sanovani olevani kuitenkin melko spontaani tyyppi, jolle jää siviilielämän asiat usein aivan viime tippaan. Ja itse asiassa: työsuunnitelmanikin pohjautuu sitä paitsi viime tipan taianomaiseen voimaan. Kun aikatauluttaa hommat viimeiseen dead line -tuntiin tai -päivään asti, on myös varmuus, että homma tulee lopulta hoidettua.  

Tällä viikolla olen kuitenkin tajunnut, että…

VIIME TIPPA -IHMISEN MENTALITEETTI EI SOVI JOULUUN, KOSKA: 

En tykkää nykyisin enää yhtään kierrellä kaupoilla. Jos tarvitsen jotain, haluan mennä suoraan niihiin tuttuihin kivijalkaliikkeisiin, napata tarvitsevani ja painua tuotteen kanssa kotiin. Mutta jouluna tämä on kuitenkin mahdotonta. Miten voi olla, ettei edes rahalla saa? Jos keskustan ainoassa lelukaupassa on kuusi yötä ennen joulua jäljella tasan yhdenlaisia Dubloja ja nolla Little Pet Shop -pakkausta, voisi ajatella, että pyhiin ei olla ihan osattu valmistautua.

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 1: Kaupat, joissa ei saa tehdä kauppaa. 

 

Kun sitten lopulta olet kohdasta 1 huolimatta saanut ostettu kummityttärelle edes jonkinsortin lahjan, tullaan toiseen ongelmaan. Lahjan postitukseen. 

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 2: Kuinka monta mummoa edes mahtuu yhteen postiin?

 

Kun sitten olet fiksusti vältänyt kohdan 1 suuntaamalla suoraan nettiostoksille, tajuat, että se paketti pitää netin kätevyydestä huolimatta hakea silti postista. Sieltä samasta, joka mainittiin jo kohdassa 2. 

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 3: Samat mummot postissa.

 

Joulu on rentoutumisen ja konserttien kulta-aikaa. Mutta arvatkaapa mitä? Ne konserttiliput haetaan kuitenkin mistäpä muualtakaan, kuin samalta luukulta, jonne postipaketit tulee. 

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 4: Miksi mitään ei voi tehdä ilman postia?

 

Ennakkotilaukset. Vaikkapa ruuissa. Mistä ihmeestä minä voin tietää 15.joulukuuta, mitä kalaa ja kuinka paljon halutaan syödä – vai halutaanko ollenkaan – tästä puolentoista viikon päästä.

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 5: Ruokamielihalujen suunnittelu viikkotolkulla etukäteen.

 

Sama homma matkustelussa. Ihan vaan kotimaan junissa.

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 6: Junalippujen ennakkotilaukset ja ihan liian aikaisin täyteen myydyt junavaunut.

 

Kyllä tykkään ihmisistä. Mutta en sillä tavalla, että tavaratalon kelmeä valo häikäisee näön, iho helmeilee toppatakin sisällä ja joka paikassa joku tuuppi kylkeen. Kahvila- ja näyteikkunafiilistely menettää hohtonsa, kun liikkeellä on ihan liian paljon ihmisiä.

• JOULUHIEN AIHEUTTAJA NRO 7: Kaikki muut viime tippa -ihmiset, jotka myös yrittävät löytää loppuunmyytyjä muovieläimiä ja munasta kuoriutuvia ylikalliita pehmoleluja samanaikaisesti kuin sinä.

 

-Karoliina-

Kuva: Pixabay