Luomua vai ei?

Heipparallaa,

vielä ennen Neiti-F:n syntymää en ollut mikään luomu-tyyppi. Rakastin ripsipidennyksiäni, vetelin naamaan supertökkömeikkejä ja värjäsin hiuksia. Ostelin paljon kertakäyttövaatteita ja en miettinyt kulutusvalintojani juuri yhtään.

En tiedä mistä johtuu, mutta vuosien saatossa olen alkanut kääntyä yhä enemmän luomun puoleen monessakin asiassa. Olen ollut ilman tekoripsiä keväästä, hiuksia en ole värjännyt puoleentoistavuoteen ja kosmetiikkalaukkuni on täyttynyt mineraali- ja luomumerkeistä. Myös vaateostoissa olen hinnan tai merkin sijaan alkanut tuijottaa materiaalitietoja: Kestääkö tämä aikaa ja pesuja? Kuinka hyvin asu 0n muunneltavissa?

 

En tiedä, mistä muutos minussa on johtunut. Ehkä olen osittain laiska: en jaksa käydä kauneushuolloissa. Toisaalta olen alkanut miettiä, että olisi kiva pyrkiä laatuun ja todellisiin valintoihin kertakäyttötuotteiden ja -elämän sijaan. Ja niin, onhan se tietysti kiva, kun rahaakin säästyy (tosin laatu kyllä maksaa, mutta maksaahan se myös itsensä takaisin).

Nyt olen alkanut edellisistä huomioistani huolimatta taas haaveilla hiusvärin perään. Ja ne ripsetkin taas houkuttelisivat, kun katson synkkinä syysaamuina juuri sängystä reväistyä pärstääni. En tiedä, onko kyse iän tuomasta naaman rupsahtamisesta vai kipeyskierteestä, mutta se hehkeä ja pirteä naama – ainakin luomunaama – taitaa olla historiaa.

Saa nähdä, annanko itselleni luvan retkahtaa taas naisten kauneushömppäilyyn, vai hyväksynkö tositilanteen. Jotenkin uusi väri vaan voisi piristää syksyä :)

Kuvissa Neiti-F muuten availee Hanksalmen mummolta tullutta postipakettia. Mummolla on tapana lähettää Neidille joka viikko kortti tai pieni paketti, ja siksi Neiti aina odottaakiin ”kisu-kootti postista Maajaa-mummolta”.

Hauskaa sadepäivää!

Terkuin: Karoliina

Kuvat:

Eepi, i-phone 4

Neidin asu:

paita, Pomp de Lux (muuten uusi suosikkimerkki!)

Karkin paita:

Gina Tricot