Mielummin överit kun vajarit

 

Tiedättekö sen tunteen, kun on kaksi viikkoa maannut kollarihousuissa kotona? Tukka hapsottaen, meikistä ei tietoakaan. Ja sitten. Sitten kun saa ensimmäisen kerran laittaa päälle jotain muuta kuin kotikollarit. Nyppiä kulmakarvat ja laittaa huulipunaa. Se on kuulkaas euforinen tunne. Fiilis siitä, että kyllä tämä tästä.

Minulla oli sellainen olo sunnuntaina, kun sain sairasteluviikkojeni päätteeksi pukea ylleni jotain kaunista. Ensin ajattelin laittaa jonkin tavallisen trikoomekon, mutta sitten päätin, että nyt on monellakin tapaa aihetta kimmeltää. Juhlin F:n synttärit Ivana Helsingin Heart Of Gold -paljettikimonossa, jonka ostin viime kuussa sillä ajatuksella, että vaate olisi monikäyttöinen. Ehkä itseänikin HIEMAN nauratti, että tituleerasin paljettikimonoa joka-paikan-vaatteeksi, mutta on puheissani sentään joku perä. Revittyjen farkkushortsien,lippiksen ja maihareiden kanssa voisin kuvitella käyttäväni tätä festareilla, kiinni napitettuna, korkkareiden parina kimono muuntautuu kotelomekoksi. Niin ja näin pillifarkkujen ja topin kanssa vaikkapa tällaiseksi asuksi.

Niin ja paras asuhan on sellainen, ettei sitä edes huomaa päällä. Ei purista, ei kiristä tai ole hankala. Kimono on sellainen <3

-Karoliina- 

P.S. Ostin kengät nettikirpparilta ja tajusin, että ne ovat liian pienet (37). Jos joku haluaa ostaa ne minulta, laittakaa viestiä!

Kuvat: Isi

Kimono, Ivana Helsinki // toppi ja farkkuleggarit, Vila // kengät, Jeffrey Campbell (second hand) // korvikset, Gina Tricot