Onpa ollut ihana, että on ollut kesä ja aikaa lukea kirjoja. Vai onkohan niin, että kesällä sitä aikaa kirjojen lukemiseen raivaa paremmin kuin muulloin? En tiedä, onko aika nyt mikään sellainen käsite, joka lisääntyy tai vähenee varsinaisesti ainakaan omassa elämässäni vuodenaikojen mukaan. Ehkä kyse on siitä, että kirjojen luku kuuluu yleensä kesätraditioihini, joten niin myös tuppaan tekemään.

Joka tapauksessa on ollut kiva sujahtaa taas tarinoiden maailmaan. Olen aina ollut romaani- ja novelli-ihminen, runokirjoja luen huomattavasti vähemmän.

Tänä kesänä lukemistani kirjoista suosittelen seuraavia:

Laura Manninen: Kaikki anteeksi. Kirjasta on vielä lukematta 1/3, mutta voin jo nyt sanoa, että suosittelen tätä romaania. Ensinnäkin pidän Mannisen tavasta kirjoittaa. Teksti soljuu eteenpäin ja se ei ole liian koristeellista. Voisin kai sanoa, että hyvällä tavalla arkista. Tarinasta, hetkistä ja tunnelmasta saa kiinni alusta asti. Se tuntuu todelle! Kirjan tarina on pakahduttava ja surullinen. Sellainen, jota ei vaan voi jättää käsistään (tai korvistaan, koska äänikirjanahan minä tätäkin olen ”lukenut” kahden ensimmäisen luvun jälkeen). Manninen kertoo kirjassaan tarinan, joka pitää tulla kuulluksi.

Laura Honkasalo: Vie minut jonnekin. En ole varma, kirjoitinko tästä jo alkukesästä tänne blogiin. Mutta jos, niin kertaus on vaan opintojen äiti. Mä juttelin Honkasalon kanssa talvella eräässä Lilyn koulutuksessa. Ja vaikka toki tunnistinkin hänet jo etukäteen ja olin lukenut häneltä kolumneja, sai tuo tapaaminen etsimään kirjakaupasta Honkasalon uutuuskirjan kesän korvilla. Vie minut jonnekin kertoo kolmekymppisen naisen elämästä, parisuhteesta, väleistä bloggaajasiskoon ja itsensä etsimisestä. Vaikka kirjan kannessa kerrotaan, että romaani on ”vauhdikas ja viihdyttävä”, on se kyllä paljon muutakin. Se kertoo minusta todella hyvin tästä ajasta ja kipuilusta, jota moni kolmekymppinen käy itsensä kanssa. Helppolukuinen ja mielenkiintoinen kirja.

Maria Veitola: Veitola. Fanitan Veitolaa monestakin syystä. Enkä vähiten siksi, että hän oli Katja Ståhlin kanssa nuoruusvuosieni ne naiset, joita katsoin ylöspäin ja joiden lahjakkuuttaan ihailin (ja ihailen edelleen). Veitola-kirja kannattaa lukemisen sijaan ehdottomasti kuunnella! On ihanaa kuulla naisen teksti hänen itsensä lukemana. Se tuo tarinoihin lisäpotkua, lämpöä ja aitoutta. Aivan, kun hän puhuisi juuri minulle.

Marja Kihlström: Iso O –Matkaopas huipulle. Olen seurannut Kihlströmin Puhu muru -blogia säännöllisen epäsäännöllisesti jo pidempään ja kun hän julkaisi keväällä (?) kirjan orgasmista – nimenomaa naisen orgasmista – päätin, että tuo kirja menisi kesälukemisteni listalle myös. Kirja oli kaikkine haastatteluteksteineen ihan supermielenkiintoinen. Miten eri tavalla me ihmiset kehonsa ja itsensä kokevatkaan. Ja kuinka monta sellaista asiaa, kipukohtaa ja iloa ihmisillä omassa mielessään onkin, joista ulkopuolisilla ei ole välttämättä hajuakaan. Tykkäsin kirjan sivuilla vilahtelevista pohdintakysymyksistä ja Kihlströmin tavasta kirjoittaa niin mutkattomasti.

Jenni Sarras: Tavarataidot. Koska kesä on mennyt enemmän tai vähemmän konmaritellessa, tottakai lukulistallani on ollut tämäkin kirja. Tavarataidot onkin sellainen kotimainen versio Konmari-kirjoista. Suosittelen tätä kirjaa erityisesti niille, jotka saivat Konmari-oppaista paljon ajateltavaa, mutta eivät olleet kuitenkaan kaikista ajatuksista samaa mieltä. Tavarataidot tuo osin samoja, usein erilaisia tapoja ajatella tavarasta, sen hankkimisesta ja karsimisesta. Kirja on täynnä ihan oikeita käytännönvinkkejä, ja siitä pidän kirjassa kovasti. Ihanaa, että kirja löytyy myös äänikirjana. Tämä on nimittäin inspiroitavaa kuunneltavaa samalla, kun siivoaa kaappeja ja täyttää kirppiskasseja.

-Karoliina-