Viihdyttävä pikkujouluvinkki!

PA051767.JPG

PA051736.JPG

PA051755.JPG

PA051763.JPG

PA051787.JPG

m56a8983.jpg

Kaupallinen yhteistyö: Tampereen Työväen Teatteri

Minun on tullut viimeisen kuukauden aikana käytyä teatterissa enemmän kuin vuosiin. Ehkä koskaan. On ollut ihana sukeltaa erilaisten esitysten, tarinoiden ja mielialojen maailmaan. Istua teatterin penkkiin ja vaan nauttia siitä, mitä eteen tulee.

Kävin viime viikolla A:n kanssa katsomassa Jykevä on rakkaus, Agents -musiikkikomedian TTT:llä. Musikaali perustuu Seppo Saraspään romaaniin Ansiosidonnainen ja sen tarinaa rytmittää erilaiset kotimaiset iskelmähitit aina Agentsista Baddingiin ja Topi Sorsakoskeen.

Menin teatteriin sillä asenteella, että aion nauttia. Ja minä todella nautin! Vaikka itse näytelmän juoni ei ollutkaan mitenkään kovin yllätyksellinen, ei se ainakaan haitannut katselukokemustani. Oli ihana viihtyä! Kuunnella päähän soimaan jääviä musiikkiesityksiä, nauraa aidosti hauskoille jutuille ja tempautua hyvän mielen mukaan.

Jykevä on rakkaus kertoo Askosta, työttömästä raksaäijästä, jonka elämä ajautuu oudoille poluille rakkauden (ja kostean baari-illan) myötä. Vai toisinpäin? Lapin karut maisemat, Teboil ja Askon ystävät – Jatkoroikka ja Killeri – pitävät huolen siitä, ettei elämä käy tylsäksi edes 40-vuotissyntymäpäivien korvilla.

Vaikka esimerkiksi Jatkoroikkaa esittävän Jari Aholan roolisuoritus ja aivan loistava lauluääni ovatkin musikaalin parhaimmistoa, olen ihan hirmuisen iloinen siitä, miten hauskoja ja tärkeitä rooleja naisille oli tässä – helposti kovin äijäilylle kuulostavassa – näytelmässä annettu. Jykevä on rakkaus -musiikkinäytelmässä kun moni entuudestaan miesartistin esittämä hitti olikin laitettu naisen laulettavaksi. Niin ja koko näytelmän hulvattomin hahmo oli ehdottomasti Teboilin omistaja (Suvi-Sini Peltola), jonka roolisuoritus oli aivan uskomaton. 

Minusta Jykevä on rakkaus sopii talvi-iltojen viihtymiseen, pikkujouluihin, elämän ilon lisäämiseen. Se on hauska, lämmin ja täynnä energiaa. Mitä muuta sitä pimeimpään vuodenaikaan edes tarvitsisi? 

-Karoliina-

*Viimeinen kuva TTT:n kuvapankista 
 

 

Kulttuuri Suosittelen

Kuntokartoituksen karut tulokset!

äääääääääääääädumbbells-2465478_960_720.jpg

Kirjoittelin pari viikkoa sitten siitä, kuinka fitness-buumi on tappanut liikunnaniloani. Ja siitä, miten yritän nyt PT:n avulla taistella liikuntaällötystä vastaan.

Valitsin omaksi personal trainerikseni Mikko Korpeisen Fitfarmilta*. Halusin saada sellaisen tyypin johdattamaan minut liikunnan saloihin, joka ymmärtäisi ensinnäkin sen, että minulla ei ole mahdollisuutta (eikä kiinnostusta) uhrata liikunnalle koko elämääni. Halusin, että personal trainer tietäisi alusta asti, etten minä tähtää fitness-lavoille tai laihempaan ulkomuotoon, vaan ennen kaikkea haluaisin saada liikunnasta elämäntavan. PT voisi kyllä antaa vinkkejä ruuan suhteen, mutta mihinkään askeettisuuteen tai selkeisiin kieltoihin minusta ei olisi.

Mikko on itse kolmen lapsen isä, joka tietää, miltä tuntuu tehdä töitä, elää ruuhkavuosia, kuskata lapsia harrastuksia ja samalla vielä itse treenata aktiivisesti siinä kyljessä. Hänellä ei ole siis epärealistinen kuva siitä, mitä arki lapsiperheessä vaatii. Mutta toisaalta hän myös tietää, jos yritän selittää tekosyitä ja luistaa treeneistä. Hän jos joku osaa organisoida ajan kaikkien elämänosa-alueiden välille.

Mikko on toiminut personal trainerina kahdeksan vuotta. Hän työskentelee myös PT-kouluttajana ja hänen opeistaan on valmistunut liki 300 uutta personal traineria. Tällaisten yksilöohjausten lisäksi Mikko tekee esimerkiksi ryhmäohjauksia. 

Minun treenini aloitettiin viime viikolla kuntokartoituksella. Tein salilla erilaisia pieniä harjoitteita, joiden avulla Mikko näki, mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni. Ja tiedättekö mitä? Tulokset olivat juurikin niin heikot, mitä osasin odottaakin. Ne kertoivat seuraavaa kieltä kropastani:

  • Jalkojeni lihakset olivat naisen perustasoa. Ei nyt aivan surkeassa jamassa, mutta ei kyllä hyvässäkään. Vasen pakarin tosin oli heikommassa kunnossa kuin oikea ja siihen on jatkossa kiinnitettävä erityishuomio. Se ilmeni vaikkapa niin, että kun tein kyykkykävelyä, asento ei pysynyt oikeana, koska lihaksisto ei ollut tarpeeksi vahva. 
  • Vatsalihakseni olivat todella heikot. Suoraan sanottun surkeat! Jaksoin lankuttaa 15 sekuntia. Sinänsä hassua, koska vatsalihakset ovat kroppani ainoat lihakset, jotka näkyvät ulospäin.
  • Käsieni lihakset olivat onneksi sentään hyvässä kunnossa. 
  • Ryhtini oli ”perustoimistotyöntekijän kyyry”. 

Alkukartoituksen tulosten perusteella Mikko alkoi tehdä minulle treeniohjelmaa. Tarkoitus olisi treenata kerran viikossa yhdessä, kaksi kertaa yksin. Vaikka Mikon näkeminen olikin kivaa, ja hänen kanssaan varmasti treenit onnistuu, pahoin pelkään, mitä noista minun omista treenistäni tulee. Jotenkin liikuntavastaisuus edelleen puskee aika vahvasti päälle.

Nyt ei kun kohti sitä todellista tekemistä ja itsensä haastamista!

-Karoliina-

*postaus toteutettu yhteistyössä Mikko Korpeisen kanssa.

Kuva: Pixabay

Hyvinvointi Liikunta