Edullinen ja hyvä kulmageeli! Keskiviikon kosmetiikkalöytö, nro 5.

P1307249.JPG

Kosmetiikkatuote/niksi/palvelu: Essencen Make Me Brow -kulmageeli*

Paikka: saatu blogin kautta, postipakettina kolahtanut kotiin

Ennakko-oletus (tai -tietämys): Mulla ei ollut mitään kuvaa Essencen kulmageelistä etukäteen. Eka geeli, jota koskaan (ehkä 15 vuotta sitten?) aloin käyttää, oli Lumene. Ja siihen olen myös jämähtänyt. Sellainen ennakko-oletus mulla tosin oli, että mulle ei kävisi värilliset kulmageelit, koska olen aina käyttänyt väritöntä. Mun kulmat on todella tummat jo luonnostaan ja jos jonnekin suuntaan niitä haluaisin värjätä, olisi se vaaleammaksi. Siksi arastelin värilliseen geeliin tarttumista. Mutta tartuinta silti eräs tammikuun aamu, kun olin hukannut (ei ylläri) Lumenen geelini jonnekin. 

Mitä tuote todella tekee? Essencen geeli pitää vahvat ja paksutkin kulmat ojennuksessa pitkän päivän. Se ei kuitenkaan ”kastele” kulmia liikaa, vaan kulmat jäävät pidosta huolimatta kevyiksi. Geeli ei myöskään tee kulmakarvoista kiiltäviä. Inhoan nimittäin sitä, että jos esimerkiksi laitan hiuslakalla kulmakarvat ojennukseen, kulmat kiiltelevät lakan vaikutuksesta.

Kosmetiikkalöydän/niksin/palvelun kannattavuus: Olin lentää persuukselleni, kun googlaamalla huomasin, että geeli maksaa oikeasti vain 3 euroa! Siis mitä ihmettä? Näin hyvää ainetta ja niin edullisesti. Pidän erityisesti geelin pidosta, ja siitä, kuinka harjan pieni ja siro pää taipuu yksityiskohtaisesti ja näppärästi sinne, minne haluaakin geelin menevän. Aluksi tosiaan arkailin värillistä geeliä, mutta itse asiassa se on ollut minulle jopa ihan hyvä valinta. Geelini on nimittäin asteen verran vaaleampi ja harmaampi kuin omat kulmani, joten värigeeli ei ainakaan tummenna kulmiani. Kaiken lisäksi pienellä harjanpäällä levitellen väri täyttää sopivasti joitakin kulmieni kolokohtia, joten kulmakynää ei tarvita. Tosin olen niin laiska, että harvoin käyttäisin muutenkaan, vaikka kolot kulmissani havainnoinkin. Joka tapauksessa hyvä tuote, joka ratkaisee arjessa monta kulmakarvapulmaa. 

-Karoliina-

*saatu

 

kauneus meikki testit

A star is born. Ja miksi mietin elokuvaa vieläkin iltaisin?

astarisborn_juliste-1200x1715.jpg

Me käytiin katsomassa lauantaina joka paikassa hehkutettu A star is born. Oli pakko päästä hetkeksi kodin sairastuvasta pois. Vaikkakin sitten vaan istumaan leffateatterin penkkiin.

Vaikka öitä on leffan jälkeen nukuttu jo useita, musta tuntuu, että palaan elokuvan tapahtumiin – tai paremminkin – sen tunnelmaan, koko ajan. Kuuntelen sound trackiä ja etsin haastatteluja leffan takaa.

A star is born kertoo Jackistä (Bradley Cooper), pitkän uran luoneesta laulaja-lauluntekijästä, jota piina korvan tinnitys ja päihteet. Erään kostean keikkasetin jälkeen Jack päätyy baariin, jossa Ally (Lady Gaga) aloittaa juuri sopivasti oman lauluosuutensa lavalla. Katseet kohtaavat ja sen jälkeen – kuten arvata saattaa – tapahtumat etenevät kuin parhaimmassa prinesessasadussa: Ally jättää paskatyönsä, matkustaa yksityiskoneella Jackin keikalle ja lopulta he päätyvät yhdessä tuhatpäisen yleisön eteen duetoimaan rakkauslauluja. Kuulostaa kornille, vai mitä? Ja sitähän se onkin. Mutta kaiken lisäksi paljon muuta.

Minulle Lady Gaga oli ennen tätä elokuvaa ainoastaan joku Hollywoodin epäaito karikatyyrihahmo. Ei todellinen ihminen, vaan ennemminkin robotti, joka pukeutui outoihin avaruusasuihin ja pekoniin. Bradley Cooper taas se Sinkkuelämän limanuljaska, Kauhean kankkusen mitäänsanomaton kaunispoika.

Elokuvan ensikohtauksesta lähtien kaikki nuo ennakko-oletukseni kuitenkin unohtuivat ja eteen piirtyi kaksi ihmistä. Niin samaistuttavaa, vähän rikki olevaa, bad hair daylla varustettua yksilöä, joiden tarinaa ei voinut olla uskomatta. Tuntui aivan sille, kuin mitään elokuvassa ei olisi näytelty. Kaikki oli oikeaa. Jopa kaikista suoraviivaisimmat juonenkäänteet ja höpsöimmät etenemiset näyttäytyivät sille, kuin olisi itsestään selvää, että juuri niin tulee tapahtumaan. Koska – näin romantikkona – tiedän myös sen, että kaikkein ihanimmat ja satumaisimmat tapahtumat ovat sitä oikeaa elämää. Harva osaa edes käsikirjoittaa niin sydäntä riipiviä ja pakahduttavia hetkiä, mitä tosi elämässä tapahtuu koko ajan. Aina jollekin meistä tai ainakin kaverin kaverille. Ihmiset oikeasti kompastuvat toistensa eteen, löytävät suuren rakkauden leskien tukiryhmästä  tai istuutuvat junassa vierekkäin. Vähän kuin elokuvan Jack ja Ally. Oli sattumaa, että Jackin auto pysähtyi juuri Allyn baarin eteen.

Näinä aikoina, kun moni elokuva tai muu taiteen lajia haluaa (toki ihan syystä!) ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, on todella virkistävää nähdä elokuva ihan vain rakkaudesta. A star is born olisi voinut hyvin keskittyä taitelijaparin julkisuuspaineeseen tai johonkin muuhun trendikkääseen seikkaan. Se kuitenkin näytti ihmiset lavalta ja sen takaa. Kuvasi suurta rakkautta ja sitä, kuinka – edelleen – moni meistä on valmis luopumaan kaikesta rakkauden vuoksi.

Allyn hahmoa esittävä Lady Gaga oli kaiken lisäksi niin täydellinen tähän elokuvaan. Täydellinen juuri siksi, että on niin epätäydellinen.  Bradley Cooperin, joka näytti käsikirjamaiselle rentturakastajalle jopa kuset kirjaimellisesti housussa, pariksi kun olisi voitu valita joku mitäänsanomaton tusinakaunotar, jota ei olisi edes tunnistanut toisesta samanlaisen näköiseksi muokatusta Hollywood-naisesta. Mutta hänen vierellään loistikin persoonallinen Gaga isoine (onko muka edes iso?) nenineen ja hikisine naamoineen. Vielä kun näkee unelmavävynnäköisen näyttelijän laulavan perusperttiasusssaan rokki-Gagan vierellä elokuvan promoissa, tekee mieli kirkua innosta: Juuri noin! Ei naisen tarvitse olla mikään miehen korrekti jatke vaan oikea ”duetto” voi syntyä myös hyvin epäsopivannäköisen parin kesken. Ja tässä myös nainen saa olla se, jolla on himppu verran enemmän nenää, lateksia ja asennetta.

Jollakin tapaa A star is bornin päänäyttelijöiden, kuvauksen ja musiikin suhde sai aikaan ihan omanlaisensa maailmansa, josta oli vaikea päästää irti. Kolmen kombo toi esiin sellaisia tunteita ja aatoksia, mihin harva elokuva pystyy. Niin kuin myös siihenkään, että elokuvateatterin sali oli tismalleen puolillaan niin miehiä kuin naisiakin. Mikä muu elokuva pystyy samaan? En keksi toista.

-Karoliina-

Kuva ja traileri: Elokuvan promomateriaalia 

 

 

 

 

suhteet rakkaus leffat-ja-sarjat