Lohturuokien kuningatar – Pinaattimuhennos

PC100211.JPG

PC100163.JPG

a2.jpgPicMonkey Collage.jpg

a1.jpg

a3.jpg

PC100213.JPG

Kaupallinen yhteistyö:Arla 

Tiedättekö sen lohturuuan, jota tekee aina mieli syödä tilanteessa kuin tilanteessa? Silloin, kun elämä murjoo ja haluaa mennä mussuttamaan kulhollista nannaa vilttiin kääriytyen? Silloin, kun talo on täynnä iloa ja haluaa hemmotella rakkaitaan.

Kun minua pyydettiin kehittelemään Arlan ja Kolmistaan-blogin yhteistyön tiimoilta ruokaresepti Arla Luomu Täysmaidon ympärille, mieleeni tuli ensin jokin tuunattu riisipuuro tai uudenlainen pannari, mutta sitten päätin, että haastaisin itseni jonkin toisenlaisen ruuan äärelle. Ensimmäisenä ”punaisesta maidosta” minulle nimittäin tulee mieleen nuo kaksi all time lohturuokasuosikkiani – riisipuuro ja pannari – mutta jos totta puhutaan, lorottelen nimenomaa täysmaitoa monenlaisiin ruokiin ruokaviikkojeni aikana.

Olen itse siirtynyt varsinkin maitotuotteissa luomuun jo ajat sitten. Luomu-maitojen ja muiden luomumaitotuotteiden maku on vaan niin ylivertainen kaikkiin muihin verrattuna, että en edes kuvittele ostavani mitään muuta. Sitä paitsi. Näin äitinä ruuan alkuperää alkaa miettiä koko ajan vain enemmän.

Arla onkin maailman suurin luomutuotteita valmistava meijerialan yritys ja kaikki sen luomutuotteiden raaka-aineesta tulee kotimaisilta luomutuottajilta. Arla Luomu Täysmaito taas kaikkein prosessoimattomin maitotuote kaupan hyllyllä, koska sen lisäksi, että se on homogenoimaton (kuten muutkin Arlan Luomu-maidot) sen rasvamäärää ei ole vakioitu, vaan rasvapitoisuus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan 3,8 – 4,4 % välillä. Aivan kuten raakamaidonkin. Maito on tällöin luonnollisessa muodossa, vaikkakin pastöroitua, jotta sitä on turvallista juoda.

Muistatte ehkä, että kirjoittelin vähän aikaa sitten puolieinespikaruokasuosikeistani, mutta ihan alusta asti valmistaenkin saa aikaiseksi todellisia herkkuja pika-aikataululla, kunhan raaka-aineet ja reseptin punainen lankaa ovat kohdillaan. Niinpä päätin, että yhdistäisin Arla Luomu Täysmaidon sellaiseen ruokaan, jonka voisin kuvitella valmistavani pikapikana arkipäivänä työpäivän jälkeen F:lle ja minulle, tai joka sopisi helppoudessaan myös silloin tarjottavaksi, kun kavereita tulee istumaan iltaa viinilasillisten äärelle. Arkista lohturuokaa. Mieltä ja kroppaa lämmittävää!

Otin ohjenuorakseni Arla Luomu Täysmaidon ja yhden lempiruoka-aineistani, pinaatin, ja kehittelin reseptin yhdistellen kaikkia niitä herkkureseptejä, joihin olen joskus törmännyt ja joita olen maistanut. Syntyi:

 

Täyteläinen pinaatti-pekonimuhennos kahdelle

  • 100g Baby Pinaattia
  • Puoli ruukullista basilikaa (tai vaikka kokonainen, jos siltä tuntuu)
  • Paketillinen (luomu)pekonia
  • Kourallinen pieniksi hakattuja pähkinöitä (tai kokonaisia, jos siltä tuntuu)
  • ½ tl muskottipähkinää
  • ½ tl suolaa
  • Pari rouhaisua mustapippuria

 

  • 15-20g Arla Luomu Ingmariinia
  • 15-20g vehnäjauhoja /15g gluteenittomia jauhoja / maissisuurustetta
  • 1dl Arla Luomu Täysmaitoa

 

  1.  Paista pekonit. Lisää paistettujen pekonien joukkoon pinaatti, basilikat ja pähkinät. Lämmitä koko komeus niin, että pinaatti ja basilika menevät kasaan. Nosta pannu syrjään.
  2. Sulata kattilassa voi. Lisää joukkoon koko ajan vatkaten suuruste ja maito. Keitä kastike kasaan.
  3. Yhdistä kastike pinaattimuhennokseen. Lisää mausteet. Lämmitä vielä kerran koko komeus.
  4. Herkuttele.

 

Olen valmistanut tätä herkkua nyt kaksi kertaa, ja voin sanoa, että tuo ”kahdelle” saattaa tässä tapauksessa olla vähän alimitoitettua. Tekee nimittäin mieli syödä koko komeus. Suoraan pannusta. Yksin.

Ainiin. Tiesitkö, miksi muhennoksesta käytettiin juuri täysmaitoa? No tietysti siksi, että ”punaista” maitoa käyttäen on pienin riski käräyttää maitokastike pohjaan. Jopa vähän kiireessä tai keskellä kiihkeintä puheensorinaa.

Herkutteluhetkiä!

-Karoliina-

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli

Kirjani julkaisemattomat sivut

IMG_7311.jpg

Sanotaan, että taiteilijat joutuvat usein poistamaan lopullisesti taideteoksestaan – musiikkikappaleesta, kirjasta, näytelmästä, maalauksesta – ne kohdat, jotka aluksi vaikuttivat olevan ne kaikkein nerokkaimmat tai parhaimmat. En ole ennen oikein uskonut tuota, mutta kun kirjoitin Tee se itse -vauvaa, kävi minullekin tismalleen samalla tavalla. Ne synopsisvaiheen kauneimmat virkkeet tai luonnostelutekstin hauskimmat kohdat, joita aluksi pidin teoksen vahvuutena, olivatkin kirjan edetessä kokonaisuudeksi, ne irrallisimmat. Ne, jotka piti poistaa.

Koska kirjoitin Tee se itse -vauva pikaisella aikataululla, tuli hukkasivuja aika vähän. Itse asiassa jopa liian vähän, koska uskon, että jos olisin kirjoittanut enemmän, olisi tekstistä tullut varmasti myös parempi, koska karsintaa olisi voinut tehdä enemmän.

Hukkasivuja tai ei, tuli minun kirjoitettua yksi luku, joka oli aika eriskummallinen. Se ei ollut minun eikä Bazarin mielestä hukka-ainesta, deletoitava sivu, mutta ei itse paperillekaan painettavaksi sopiva. Se olisi rikkonut sellaisenaan kirjan kirjoitustyylin.

Pähkäilimme hetken asiaa. Ja keksimme ratkaisun. (Minusta aika nerokkaan sellaisen.) Päätimme, että julkaisen Tee se itse -vauvan ekstraluvun täällä blogissa. Ikään kuin kiitokseksi teille kaikille, jotka olette prosessin aikana olleet mukana ja joilta olen saanut palautetta valmiista tuotoksesta.

En ole vielä varma, pistänkö extraluvun teille jouluna vai vasta uudenvuodenlahjaksi, mutta varmaa on, että pääsette siihen käsiksi lähiviikkoina! 

Jos vielä ne kirjan julkaistut sivut kiinnostavat tai mietit sopivaa kirja joululahjapaperiin käärittäväksi, suuntaa Adlibrikseen ja klikkaa Tee se itse -vauva ostokoriin.

Osaatteko muuten yhtään arvata, mihin kohtaan kirjaa tämä julkaisematon luku voisi sijoittua? Niin ja kenen näkökulmasta se on kirjoitettu? Pätkä siitä menee näin:

”En oikein tiedä, miksei mieleeni ollut tullut, että ihmiset synnyttivät myös lounasaikaan.

Ehkä koko homma oli minusta niin mystistä, että liitin sen tähtitaivaaseen ja yön pimeisiin tunteihin.”

 

-Karoliina-

Kuva Tee se itse -vauva promokuvauksista viime talvelta. Mukava kirjan kuvittaja Sanni Kariniemi. Kuvaaja Janita Autio. 

 

Työ ja raha Raha