Menin vähän aikaa sitten leipomoon ja siellä tuoksui tuore ruisleipä. Sekunnin sadasosassa hyppäsin aikamatkalle lapsuuteni perjantai-iltapäiviin. Kyynel puski väkisin silmäkulmasta, tuoksu oli niin tuttu. Ja kuitenkin jo niin kaukana.

Lapsuudessani mummoni aloitti perjantaiaamut lämmittämällä leivinuunin. Tulet olivat jo uunissa hyvää vauhtia, kun lähdin kouluun. Ja kun tulin koulusta, odotti minua aina tuore leipä tai rieska liinan alla. Siinä me sitten mummon kanssa söimme leipää. Rapealla kuorella, pehmeää sisältä. Palatolkulla punaisen voin kanssa, kyytipojaksi kahvia.

Tuoksumuistot ovat kummallisia. Ne tuovat mieleen asioita, hetkiä ja tunteita, joita ei enää muuten muistaisi. Joskus jokin hyvä musiikkikappale tekee melkein saman, mutta ei aivan. Minulle tuoksumuisto on se kaikkein vahvin.

Joskus tuoksu on kirous. Kun on kokenut jonkin tarpeeksi kurjan muiston tietyn tuoksun aikaan, tuo tuoksu – vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa haju – mieleen kurjan hetken uudelleen ja uudelleen.  Muistan, kun en voinut teininä käyttää enää lempihajuvettäni sen jälkeen, kun pidin pienen tauon sen kanssa ja yritin ottaa tuoksun uudelleen käyttöön. Silloin hajuvesi kuitenkin muistutti nenääni kotimme vesivahingosta ja siitä, kun jouduimme lähtemään kodistamme remonttipakoon aivan yllättäen jouluaaton aattona. Olin käyttänyt hajuvettä paljon tuohon aikaan. 

Onneksi suurin osa tuoksumuistojäljistä on ihania. Yhdestä tietysti hajuvedestä tulee mieleen lapsuuden joulut ja joulujuhlat, koska äitini käytti sitä noihin aikoihin juhlaparfyyminään. Kiillon keittiöpesuaineesta taas muistan aina viime kevään ja sen ensimmäiset aurinkoiset päivät. Reissussa pestyt vaatteet tuoksuvat lomalle ja en voi kun taas kerran odottaa sitä jouluaaton tuoksua, kun kinkkua on paistettu lapsuuden kotini leivinuunissa koko yö. 

Eau de parfum -suosikkini monen vuoden ajan on ollut Giorgio Armanin Si. Itse asiassa tuo tuoksu on parin Guccin lisäksi ainut, jonka voin kuvitella ihollani. Kun odotin F:ää ja voin huonosti, sain yliannostuksen ennen rakastamistani makeista hajuvesistä. Oli hassua astella tuon jälkeen tuoksukauppaan ja alkaa etsiä uutta suosikkiaan aivan alusta.

Millaisia tuoksumuistoja sinulla on?

-Karoliina-