Budapest viime viikolla!

PC046800.JPG

PC046803.JPG

PC046808.JPG

PC046774.JPG

PC046776.JPG

PC046778.JPG

Vähän erilainen maanantai tänään kuin viikko sitten. Tänään kello herätti 5.45. Siitä neljän espressokupin jälkeen säkkipimeään ja sateiseen ulkosäähän. Junalla kohti Riihimäkeä ja pitkä päivä parin palaverin ja junassa tehtyjen duunien saattelemana.

Viime maanantaina me heräsimme A:n kanssa Budapestistä. Ehkä siinä 9-10 aikaan paikallista kelloa. Ei sielläkään aurinko vielä tuolloin paistanut, mutta tokihan pekonilla, hedelmäsalaatilla ja Nutella-paahtiksella aloitettu aamu oli himppusen erilainen. Muistan, miten juttelimme aamupalalla, että miten maanantai voi olla tällainen.

Mutta sellaisiahan ne lomamaanantait ovat. Ei silloin osaa sanoa, onko kyseessä alkuviikko vaiko jo viikonloppu.

Me lähdimme A:n kanssa Budapestiin ilman mitään odotuksia. Sunnuntaina, vähän ennen lähtöä synttärisankari kysyi, mitä olen ajatellut, että tekisimme reissussa. Koska suunnitelmia ei ollut, ladattiin Netflixistä kahdeksan jaksoa The Blacklistiä lentokoneviihdykkeeksi ja päätettiin, että perillä mennään sinne, minne nokka vie.

Ja niinpä me päivämme Budapestissä vietimme. Vapaasti vaellellen, fiilispohjalta.

Tuli käveltyä kilometritolkulla pitkin keskustaa. Hotellimme oli aivan Tonavan edessä, linnaa vastapäätä, joten siitä pääsi kätevästi joka suuntaan. Vierailimme kahdella eri joulutorilla, ostimme paikallisena käsityönä tehtyjä kuusenkoristeita, söimme torikojuista lounaan ja joimme monta kupposellista lämminä viiniä.

Kävimme linnan juurella, vaelsimme Tonavan yli kaikkien muiden turistien vanavedessä, ajoimme sporalla kauppahalliin, ostimme kuuluisaa unkarilaista paprikamaustetta ja varjelimme kunnon turistien tavoin lompakkojamme. Illalla suuntasimme Zeller Bistroon, unkarijuuristen kavereideni suosittelemaan illallispaikkaan, josta saimme aivan tsäkällä ne viimeiset kaksi paikkaa. On kuulemma paikka, jonne tarvitsisi aina pöytävarauksen.

Blogissa saamien vinkkien innoittamana vierailimme myös New York Cafessa. Harvoin sitä tulee syöneeksi lounaaksi pelkkiä juustoja punaviinilasillisen ja livenä soitetun klassisen musiikin ryhdittämänä. Siinä pöydässä istuessa alkoi väkisinkin pohtia, millaisia juhlia ja tapahtumia tilan ihanat seinät olivatkaan vuosikymmenten saatossa nähneet.

Ihana loma! Ainoa vika se, että matkalla kasvaa matkakuume.

-Karoliina-

kulttuuri matkat

Mistä on täydellinen joululahja tehty?

// Kaupallinen yhteistyö: Aarrekid // 

 

PC010755.JPG

PC010783.JPG

PC010786.JPG

PC010788.JPG

PC010795.JPG

PC010798.JPG

PC010811.JPG

PC010816.JPG

PC010818.JPG

PC010773.JPG

 

Olimme miehen kanssa itsenäisyyspäivänä lenkillä kun aloimme puhua siitä, mitä lahjoja F saisi jouluna juuri meiltä. Monet F:n toiveet oli jaettu jo mummoille, mammoille ja kummeille, mutta omia lahjojamme emme olleet vielä ehtineet pähkäillä yhtään. Lopulta päädyimme siihen, että F saisi meiltä kaksi lahjaa. Jonkun sellaisen järkilahjan, joka olisi yhtä aikaa tarpeellinen ja kuitenkin lapselle mieluinen.Ja sitten toisen niin sanotun ”myönnytyslahjan”. Sen, joka olisi joku kuukauden päästä suosiosta pois menevä muovilelu, mutta jonka tietäisi ilahduttavan F:ää erityisen paljon aattona. (Samaa sarjaa kun se munasta kuoriutuva ylikallis pehmolelu, joka oli pakko viime vuonna saada, mutta jolla ei ole sitten helmikuun jälkeen leikitty).

Mä olen uumoillut, että aika monessa perheessä lahjojenantokulttuuri menee samalla tavalla. Tasapainossa hyötylahjojen ja ei-ihan-niin-hyödyllisten lahjojen kanssa. Niin ja tasapainossa myös kestävän kulutuksen kanssa! Ihan samaan tapaan kuin olen vähentänyt F:n lahjojen saantia joka vuosi järjestelmällisesti, olen alkanut myös valita aina kun on ollut mahdollista, sen vähän eettisesti paremman ja kestävämmän vaihtoehdon.

Mä ajattelinkin kirjoitella tänne blogiin useammankin vinkkipostauksen siitä, mitä kaikkea ihanaa, kaunista, kotimaista ja eettistä tänä jouluna voi rakkailleen antaa. Ja koska yöpuku ja kylpytakki ovat varmasti yksi klassisimpia joululahjoja kirjojen ja konvehtien kanssa, aloitan nyt niistä.

Vierailin kesällä Portugalissa tehtaalla, joka valmistaa Aarrekidin kylpytuotteet. Niin ja opin taas uutta. Mä olen jotenkin kuvitellut, että kaikki frotee on lähtökohtaisesti samanlaista. Portugalissa kuitenkin opin, että froteiden valmistustavassa ja materiaaleissa on huikeita eroja. Ja tästä taas juonta juurensa se, miksi jotkut pyyhkeet tai kylpytakit näyttävät aina, pesuista ja käytöstä huolimatta kuin uusille. Miksi toiset kuivuvat nopeampaa ja miksi joissakin alkaa törröttämään langanpätkät jo kevyen käytön jälkeen.

Aarrekidin kylpytuotteet ovat Loop Safe-velourfroteeta, jonka materiaalista 90% on orgaanista puuvillaa,10% polyesteria. Polyesterlanka toimii materiaalissa sidoslankana, sekä luo froteeseen verkon, joka estää froteen lenkkilankoja katkeamasta. (Toisin sanoen pyyhkeseen ja kylpytäkkiin ei tule niitä törröttäviä langanpätkiä!) Näin tuote pysyy hyvälaatuisena pidempään ja tuotteet kestävät useampia pesukertoja.

Loop Safe-rakenne tekee froteesta myös tavallista kevyempää, minkä vuoksi kylpytuotteissa on mahdollista käyttää tavallista vähemmän puuvillaa. Tämä nyt tietysti edesauttaa sitä, että tuote kuivuu paljon nopeammin.

Tämmöisillä froteen ominaisuuksilla tuote voi siis olla asteen verran parempi valinta: Se kestää käytössä kauemmin ja sen tuotannossa on otettu huomioon ympäristö.

F valitsi itselleen Aarrekidin froteemallistosta Leg Rob -kylpyhaalarin, joka on yksi tämän vuoden Aarrekid-uutuusmalleista. Hänellä on ollut monta kylpytakkia, mutta ne ovat osoittautuneet käytännössä meidän elämään jotenkin hankaliksi, koska emme esimerkiksi kävele saunavuorolle, jolloin takkimalli olisi varmasti hyvä. Meille kylpytekstiilillä on kuitenkin käyttöä esimerkiksi illalla suihkun jälkeen ja jopa aamuisin niin, kun aamupalaa syödessä pitää saada lämmikettä ylle ennen päivävaatteiden pukemista. Ollaan koettu käytössä, että ensin vähän hassulle kuulostanut ”kylpyhaalari” onkin ollut käytännössä loistava tuote. Sen kun sujauttaa päälle yhtä kätevästi kuin kylpytakin, että lapsen liikkuessa ja hyöriessä asu pysyy päällä. Takki kun usein retkotti sitten avonaisena ja tippui lopulta kovimmissa käänteissä.

Aarrekidin kylpymallistoon kuuluu haalarin ja perinteisen takin lisäksi mm. kylpypocho ja vauvan huppupyyhe. Kaikki froteetuotteet on nähtävillä täällä. 

Lopuksi on vielä mainittava, että Aarrekidin ihana klassikkokuosi, Pöllö, on tullut takaisin myös yöpukujen ja vauvanvaatteiden muodossa. Uutuusyöppärit ovat95% luomupuuvilla, tutkitusti turvallisesti oeko-tex® standard 100:n mukaisia. Kuvissa F:n yllä näkyy tuollainen mekkoyöpuku, helmainen, kuten meillä tavataan tämmöisiä sanoja. Nyt vielä harkitaan, olisiko meidän tämän vuoden ihana järkilahja lapselle trikoolakanasetti. 

Loistavaa sunnuntai-iltaa!

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

perhe lasten-tyyli