Hallitus julkaisi perjantaiaamuna rakenneuudistuspakettinsa yksityiskohdat, ja yksi paketin jo pienessä ajassa paljon kohua herättäneistä yksityiskohdista liittyy kotihoidontuen muutokseen. Nykyiselläänhän perheet saavat itse päättää, kumpi vanhemmista kotihoidontuen aikana lasta kotona hoitaa, mutta jatkossa tilanne voi olla toinen. Hallitus kaavailee, että kotihoidontukiaika tulee jatkossa jakaa tasaisesti äidille ja isälle. Niin, ettei toisen vanhemman aikaa voi toinen käyttää.

 Minua koko tämä ”uudistukseksi” nimetty valtion säästöohjelma kummastuttaa. En nimittäin näe, että kyseisellä asialla olisi mitään tekemistä tasa-arvon tai yhteiskunnan eteenpäinviemisen kanssa. Päinvastoin! Kaikilta muilta yhteiskuntamme saroilta on pyritty karsimaan mies- ja naiskiintiöt, ja sukupuoleen sidotut korvamerkityt rahat, mutta äiti-isi -akselilla voi siis näköjään toimia ihmisten yhteisvertaisuussäädöksistä piittaamatta. Hallitus on taas päättänyt lokeroida miehet ja naiset omiin lokeroihinsa. Tervetuloa mordeniin Suomeen.

Moni uudistusta kannattava perustelee kantansa sillä, että isät voivat uudessa systeemissä osallistua lastensa kasvuun entistä kokonaisvaltaisemmin. Halutaan luoda kuva siitä, että nykyisin ei olisi näin mahdollista tehdä. Jos asiaa kuitenkin tarkastee edes vähän tarkemmin, huomaa, että jos tasa-arvoa halutaan korostaa, tukee nykyinen linja sitä uutta mallia paremmin. Tämänhetkisessä mallissahan nimittäin miehet (tai naiset) saavat käyttää vaikka koko kotihoidontukijakson, jos niin haluavat. Perheiden itsenäinen päätäntävalta on mielestäni sitä todellista tasa-arvoa, ei ylhäältä määrätyt ajankäyttöohjeet.

Menin itse takaisin töihin F:n ollessa vain kahdeksan kuukautta, ja kuten moni kolumnini/blogini lukija tietääkin, olen henkeen ja vereen tasa-arvoisen parisuhteen ja vanhemmuuden kannattaja. Lähipiiriimme kuuluu myös paljon lapsiperheitä, joissa isä on ollut lapsen kanssa kauemmin kotona kuin äiti, eikä se ole herättänyt mitää ihmettelyä. Ei oikeastaan edes keskustelua, niin luonnolliselle asia on tuntunut! Täällä ei siis nyt paasaa ”naiset hellan ja nyrkin väliin -ajattelija”, vaan ihminen, jonka mielestä ylhäältä määrätyt ohjeet eivät ole paras tapa kehittää perheiden dynamiikkaa ja toimivuutta. Kuten ehdoton idolini Jari Sinkkonen Uuden Suomen haastattelussa sanookin: ”Perheiden pitäisi voida ihan oikeasti ratkaista asia sen mukaan, minkälainen parisuhde on, millaiset lapset ovat, ja miten he suhtautuvat uusiin tilanteisiin”.

Jotta kotihoidontuen maksaminen voitaisiin muuttaa hallituksen esittämään muotoon, ja jotta tasa-arvo oikeasti toteutuisi, tulisi maassamme ensin saavuttaa tilanne, jossa naiset ja miehet saisivat samasta työstä samaa palkkaa. Niin kauan, kun naisen euro on 80 senttiä, on kotihoidontuen kaavailtu uudistus vain kiusantekoa muutenkin taloudellisesti ahtaimmilla oleville lapsiperheille.

Lopuksi mieleeni herää vielä muutamaa kysymys: Eikö yksinhuoltajaisän/äidin lapsi saa olla kotona kuin puolet siitä, mitä kaksivanhempaisen ydinperheen lapsi? Entä kuinka toimitaan perheissä, joissa on kaksi isää/ kaksi äitiä? Jotenki tuntuu, että tätä aloitetta ei ole oikein loppuun asti mietitty…

-Karkki-

P.S. Kuka osaisi tehdä asian eteen adressialoitteen? Täältä tulisi varmasti nimi listaan!

F:n asu:
Hattu, Costo // Kengät, Adidas/Nelly.com // Paita, PO.P (blogin kautta saatu) // Farkkuhaalarit, POMP de Lux // Reppu, ystävän tuliainen ulkomailta