Parasta aikaa

*postauksen lopussa mainoslinkki. 

 

”Me eletään nyt parasta aikaa”, mä ajattelen yhtä aikaa tosissani ja sarkastisesti. Kun lapsi kiljuu, mies murisee ja mulla on PMS-kiukku. Kun maito on kaatunut pöydälle, lattiat täynnä ripoteltuja likavaatteita, kädet karrella talvi-ilmasta ja liedellä toisen päivän siskonmakkarasoppa. Kello jo yli nukkumaanmenoajan. Taas. Miten näin vähäisestä ihmismäärästä voi tulla tällainen meteli ja sotku?

Menen illalla suihkuun ja kihisen edelleen päivän stressejä. Jynssään harjalla ja kuorin ihoa, koska niin tämmöisen reippaasti kolmekymppisen on hyvä tehdä. Kurtistelen kulmia, vaikka lopulta maito saatiin pyyhittyä, lapsi unille ja kotikin siihen kuntoon, että sitä jaksaa katsella. Ei siistiksi. Ei kai täällä ole sitä enää koskaan.

Kertaan mielessä päivän työt. Ja seuraavan. On oltava vähän tehokkaampi huomenna. Kirittävä aikaa umpeen.

Hiivin vielä vettävaluvana sammuttamaan lapsen pupuvalon. Peittelen ja katson kaikkein kauneimpia kasvoja. Pyöreitä poskia ja kuitenkin jo ylväitä, sellaisen ison lapsen, piirteitä. Kaartuvia ripsiä ja kaunista taipuisaa tukkaa. Suukottelen nukkuvan lapsen otsaa. On pakko käydä kuiskaamassa olohuoneen ovelta: ”Tule nyt katsomaan, miten ihana se on.”

Kömmitään vierekkäin sohvan nurkkaan, mennään kainaloikkain. Unohtuu päivän kiljunta, työt ja pyykit. Yhtäkkiä tuntuu, että meitä on hetkisen vain me kaksi. (Paitsi silloin, kun se kolmas muistuttaa olemassaolostaan kävelemällä unissaan keittiöön kesken parhaimman suutelukohtauksen.)

Tätä on tämä aikojen aikaa.

Hyvässä ja pahassa.

Se, joka tuntuu vartalossa ja silmäpusseissa. Täydessä sydämessä ja täydessä kodissa.

Aika, jota muistellaan, kun kaikki muut ajat ovat jyränneet jo sen aikoja sitten ohi.

 

// Ajan hermoilla oleva joululahja Daniel Wellingtonilta. Joululahjapaketit -10%, eikä edes tarvitse itse paketoida. Koodilla KOLMISTAAN koko tilauksesta -15%. https://www.danielwellington.com// 

-Karoliina-

 

Kuva: Noora Näppilä