Squishy-kielto – saatanasta seuraava

No niin. Nyt on kuulkaas piru irti. Saimme tiedon ennen juhannusta, mutta aika ei ole lievittänyt tuskaa kuin vähän. Squishyistä – noista nykytenavien must have -leluista – on kantautunut korviimme karmeaa tietoa. Sisältävät lienee myrkkyä. Kaupat vetää pois myynnistää. Pyydetään palauttamaan jo ostetut. Kotonamme leijuu paniikin ilmapiiri.

Uutinen ei tosin yllätä. Kieltäydyin jo alun perinkin tilaamasta ”wishin tosi halpoja squishyjä”, koska minusta tuo ”aidotkin” haisivat jo pelottavan pahalle. (Tosin ihan varmaan meiltä löytyy myös vaikka millä mitalla, mistälie ostettuja squishyjä, koska lapsoset vaihtelevat lelujaan päivittän. Squishyt ovat uusi oravannahka).

Ekana ajattelin, että kiellän vain uusien squishyjen ostamisen (jes!). Vanhat oli kuitenkin tarkoitus pitää, kunhan ne säilytettäisiin kannellisessa laatikossa huoneessa + kädet pestäisiin leikin jälkeen. Minähän en hysteerisoisi.

Paitsi että…

Alkoi pelottaa. Mitä jos oikeasti leluista irtoaa jotain karmeaa ja siitä syystä lapseni on joku päivää tahattomasti lapseton. Saa allergisia reaktioita. Kurkku turpoaa ja silmät.

Toisaalta. Isken jäitä hattuun. Olihan meidänkin lapsuudessamme sokerihuurretut murot, aurinkopäivät ilman suojakerroinrasvoja ja haisuponit. Tosin vieläkin on karmeat traumat siitä, kun äiti vei My Little Ponyt verannalle tuulettumaan, ”koska teillä on astma ja nuo haisee kauheille”.

Tosin. Samaiset ponit, jotka leikkien jälkeen olivat varastossa sellaiset rapiat 15 vuotta, HAISEVAT EDELLEEN. Joten ehkä äiti oli osin oikeassakin. Onhan meidän sukupolvemme ensimmäinen, joka kärsii näin mittavista lapsensaantiongelmista ja kaiken maailman erikoisista sairauksista, joita ennen meidän aikuiselämäämme ei oltu edes huomattu. Oliko kaikki silloinkin haisulelujen syytä?

Niin että nyt vaan kysyisin, mitä? Poltetaanko ne kaikki roviolla (tosin savu voisi olla vaarallista), tuuletetaan terassilla vai haudataan seuraavaksi 15 vuodeksi ullakolle?

-Karoliina-