Kun äiti aamuneljään baarissa valvoi.
Huh mikä aamu! (Koska siis tänä aamuna tätä tekstiä kirjoittelen). Istun tässä ihan hiljaisessa toimistossa. Kello on 9.37. Takana on 9.5 tunnin yöunet. Tosi hyvät sellaiset. Olo on yhtä aikaa virkeä (koska pitkät unet) ja koomainen (koska viikonlopun Valoa Festivalit). Mä olin Valoalla Sidosteen puolesta osittain töissä, osaltaan ihan vaan fiilistelemässä omana itsenäni festaritunnelmaa. Mutta […]